Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Italian pitää myös itse ponnistella ylös suosta

Komissio on ehdottanut 750 miljardin euron elvytysrahastoa, jolla autettaisiin eniten koronaviruksesta kärsineitä EU-maita ja tuettaisiin kriisin jälkeistä talouskasvua EU:n alueella. Tämä asia tulee lähiaikoina kaikkien EU-maiden päätettäväksi. Myös Suomen hallituksen ja suuren valiokunnan on muodostettava kantansa. Poikkeuksellisena aikoina tarvitaan poikkeuksellisia ratkaisuja. Suomen bruttokansantuotteesta 40 prosenttia syntyy viennistä, ja siitä 60 prosenttia suuntautuu EU:n alueelle. Karkeasti ottaen joka neljäs käyttämämme euro on siis peräisin toiseen EU-maahan tehdystä viennistä. Suomella on siis vahva intressi löytää eurooppalainen ratkaisu. Hätärahoitusta ei kuitenkaan voi luvata ehdoitta, vaan ainoastaan hyvin tiukin ehdoin. Kyse ei pitäisi olla avusta vaan lainasta. Lisäksi saajamaiden tulisi käyttää laina kilpailukyvyn parantamiseen, julkisen talouden vahvistamiseen ja terveydenhuollon kehittämiseen. Otetaan esimerkiksi Ruotsi ja Italia. Kumpikaan maa ei ole onnistunut koronakriisin hoidossa. Inhimillisin syin olisi siis perusteita solidaarisuudelle. Ruotsi ei kuitenkaan tarvitse muiden tukea, koska sen talouden pohja on kunnossa. Italian ongelmat eivät johdu koronasta, vaan vuosikymmenien vastuuttomasta taloudenhoidosta. Harmaa talous ja korruptio rehottaa. Valtionvelka oli jo ennen koronakriisiä 134,8 prosenttia bruttokansantuotteesta. Mielenkiintoiseksi asian tekee se, että italialaisten kotitalouksien nettovarallisuus oli 275 000 euroa vuonna 2014. Suomalaisten kotitalouksien nettovarallisuus oli samaan aikaan 161 500 euroa. Kärjistetysti voi sanoa, että Italia on köyhä maa, jolla on rikkaat kansalaiset. Toki Italiassa ja erityisesti Etelä-Italiassa on paljon köyhiä ihmisiä, mutta korkea kotitalouksien omaisuuden keskiarvo kertoo sen, että myös vauraita ihmisiä on todella paljon. Euroopan komissio arvio Italian julkisen talouden alijäämäksi tälle vuodelle 11,1 prosenttia ja että velkasuhde nousee 158,9 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Italia on vielä saanut velkaa markkinoilta edullisesti, mutta riski korkojen noususta on todellinen. Sen vuoksi apua muilta EU-mailta pyydetään. Italia voisi parantaa omaa luottamustaan rahoittajien silmissä vahvistamalla julkista talouttaan. Yksi keino olisi ottaa väliaikaisesti  käyttöön varallisuusvero. Se on veromalli, joka ei toimi Suomessa, koska varakkaita on liian vähän, mutta Italiassa tilanne on erilainen. Toinen keino olisi laittaa harmaata taloutta ja korruptiota kuriin kovin ottein. Kun joku putoaa jäihin, kavereiden tehtävänä on pelastaa jäihin pudonnut. Jäihin pudonneen pitää kuitenkin myös itse ponnistella, jotta pääsee jäistä ylös. Solidaarisuutta ei voi edellyttää ilman kunkin jäsenmaan vastuunkantoa omasta taloudestaan.