Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Ajanviete Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Koronavirusta tutkitaan kuumeisesti ja tämä vaikutuksista tiedetään nyt: myös lapset voivat sairastua vakavasti, valmiista lääkkeistä saisi nopean avun

Tutkittu tieto koronaviruksesta lisääntyy hetki hetkeltä. Tutkijat eri puolilla maailmaa selvittävät kuumeisesti, miten uudesta viruksesta voidaan selvitä ja miten se käyttäytyy. Vuodenvaihteessa Kiinasta leviämään lähteneestä viruksesta puhuttiin aluksi "mysteeriviruksena". Kaikkea ei vieläkään tiedetä, vaikka paljon onkin selvinnyt. Tätä virusta kutsutaan uudeksi, koska se on aiemmin tuntematon muoto koronaviruksesta. Kiinassa ensimmäisenä todettujen keuhkokuumetapauksien aiheuttajaksi on todettu SARS-CoV-2, joka on saanut nimensä sukulaisensa SARS-koronaviruksen mukaan. Perimältään uusi koronavirus on läheistä sukua myös lepakoilta löytyvän koronaviruksen kanssa. Koronaviruksia on todettu sekä ihmisillä että eläimillä, ja tavallisimmin ne aiheuttavat lievän hengitystieinfektion. Uusi koronavirus on yksi kolmesta, jotka ovat aiheuttaneet vakavia ja jopa kuolemaan johtavia infektioita. – On ollut alusta asti selvää, että tämä on koronavirus. Ne käyttäytyvät aina tietyllä tavalla, etenkin hengitystievirukset, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtava asiantuntija Jussi Sane kertoo Lännen Medialle. – Toki paljon on saatu arvokasta tietoa itämisajoista, viruksen ominaisuuksista, vasta-aineiden muodostumisesta ja siitä, kuinka tapauskohtaista tarttuvuus on. On opittu pääasialliset tartuntareitit ja vakavuus, vaikka siihen liittyy vielä paljon kysymyksiä. Kuka voi sairastua vakavasti? Uuden koronaviruksen aiheuttama tauti on saanut nimen COVID-19. Se on tutkimusten mukaan vaarallisin yli 70-vuotiaille ja perussairaille. Korkein riski vakavaan tautiin ja kuolemaan on yli 80-vuotiailla. Siksi Suomen hallitus on suositellut, että yli 70-vuotiaat jäävät kotiin karanteenia vastaaviin olosuhteisiin. Etätöihin kannustamisella sekä yleisötapahtumien ja kokoontumisten rajoituksilla suojellaan juuri riskiryhmiä. THL:n mukaan Suomessa suurin osa sairastuneista on ollut 30–59-vuotiaita. Tähän mennessä tautiin sairastuneista suurin osa on toipunut, ja 80 prosentilla oireet ovat olleet lieviä. Uusimmat tiedot ja tutkimukset kuitenkin kertovat, että sairaus voi olla vakava kaikenikäisillä. Vähiten tartuntoja on ollut lapsilla, mutta alkuviikosta julkaistun laajan kiinalaistutkimuksen mukaan varsinkin nuorimmat lapset voivat sairastua vakavasti. Yhdysvaltalaisessa Pediatrics -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa tarkasteltiin yli 2 000:tta lasta, jotka olivat saaneet tartunnan Kiinassa ennen helmikuun alkua. Vaikka suurimmalla osalla oli vain lieviä oireita, melkein kuudella prosentilla tauti oli vakava ja yksi 14-vuotias poika kuoli. Tutkimuksen 125:stä vakavasti sairastuneesta lapsesta yli 60 prosenttia oli alle 5-vuotiaita. Yhdysvaltain tautikeskus CDC raportoi keskiviikkona, että uusi koronavirus voi johtaa vakaviin oireisiin kaikenikäisillä aikuisilla. Yhdysvalloissa viidesosa sairaalahoitoon joutuneista on ollut 20–44-vuotiaita. Virus ei ole muuttunut, vaikka yhä nuorempia on tehohoidossa Tällä viikolla tehohoitoon on joutunut yhä nuorempia ihmisiä ainakin Italiassa, Ranskassa ja Hollannissa. France Iter -lehden mukaan Ranskassa on tavattu yhä vakavampia tapauksia jopa 25-vuotiaista lähtien, myös ihmisillä ilman perussairauksia. THL:n Jussi Sanen mukaan tämä ei kerro esimerkiksi siitä, että virus olisi muuttunut pahemmaksi. – Virukset muuntuvat koko ajan. Mitään näyttöä ei ole, että koronavirus olisi muuttunut pahempaan suuntaan. Se vaatii perusteellista selvitystä ja tutkimusta, jotta mutaatio voitaisiin osoittaa. Sanen mukaan nuorten tehohoitoon päätymisen taustalla on monta syytä. – Totta kai tehohoitoon löytyy myös nuoria, vaikka selkeästi iäkkäät ja perussairaat ovat suurin riskiryhmä. Tämän osoittavat esimerkiksi Italian kuolemantapaukset. Niissä ihmisten keski-ikä on ollut 80 vuoden luokkaa ja lähes kaikilla on ollut useitakin perussairauksia, Sane sanoo. – Kun tarpeeksi tartuntoja tulee, pienikin riski realisoituu. Voi tulla vakavia tartuntoja myös nuorilla, mutta suhteessa riski on pienempi. Ikäjakaumaan vaikuttavat myös tehohoidon kriteerit, jotka voivat erota toisistaan maittain. Koska saadaan rokote ja lääkkeitä? Ensimmäisen koronaviruksen vastaisen rokotteen kokeilu on alkanut kuluvalla viikolla Seattlessa Yhdysvalloissa. Torstaina maailman terveysjärjestön WHO:n johtaja Tedros Adhanom Ghebreyesus kuvasi tätä uskomattomaksi saavutukseksi, sillä testit alkoivat vain 60 päivää sen jälkeen, kun Kiina jakoi tutkijoille viruksen geenirakenteen. Rokotteen kehittämisessä menee kuitenkin pitkään, koska se pitää testata perinpohjaisesti ja todeta turvalliseksi. Useat asiantuntijat arvioivat, että rokotteen saisi ihmiskäyttöön aikaisintaan noin vuoden päästä. Rokotteiden lisäksi uuteen koronavirukseen kehitetään lääkkeitä ennenäkemätöntä vauhtia, ja tutkimustuloksia jaetaan eri maiden kesken. Nyt WHO organisoi tutkimusta useassa maassa, jotta useita yksittäisiä lääketestejä ja hoitomuotoja voidaan paremmin verrata toisiinsa. Tutkimuksen nimi on Solidarity, yhteishenki. Siihen ovat sitoutuneet mukaan jo esimerkiksi Argentiina, Kanada, Ranska, Norja, Etelä-Afrikka, Iran ja Sveitsi. Uutiskanava CNN kertoi perjantaina, että IBM:n supertietokone on löytänyt 77 lääkeyhdistettä, jotka saattavat tehokkaasti estää viruksen leviämisen. Seuraavaksi tarvitaan kokeellisia tutkimuksia, jotta löydetään parhaiten virukseen tehoavat kemikaalit. Flunssalääkkeestä apu uuteen koronavirukseen? Nyt kehitetään sekä uusia lääkkeitä että kokeillaan olemassa olevien lääkkeiden tehoa. – Niiden käyttö tässä tilanteessa voi tapahtua (normaalia) nopeammin, mutta teho ja turvallisuus pitää pystyä näyttämään. Koko ajan tulee uutta tietoa lääkerintamalta. Tärkeää on arvioida, mikä on käyttökelpoista ja mikä ei, Sane sanoo. Kiinan viranomaiset kertoivat keskiviikkona, että japanilainen flunssalääke favipiravir olisi osoittautunut tehokkaaksi koronapotilaiden hoidossa. Testeissä tauti hävisi keskimäärin neljässä päivässä lääkkeen antamisesta. Japanilaisten testien mukaan lääke olisi tehokas niille potilaille, joiden oireet ovat lieviä tai kohtalaisia. Asiasta uutisoivat monet kansainväliset mediat, kuten brittiläinen Guardian . Vaikka COVID-19:sta ei voi vielä hoitaa kohdistetusti, WHO:n mukaan monia taudin oireista on mahdollista hoitaa niihin tarkoitetuilla lääkkeillä. Nyt hoito perustuu siis potilaan kuntoon, ja eri lääkitysten tehoja seurataan jatkuvasti. Tutkimustulos ei välttämättä päde arjessa WHO:n mukaan koronavirustartunnan voi saada niiltä, joilla on jo tartunta. Uusi koronavirus tarttuu ensisijaisesti pisara- ja kosketustartuntana, kun henkilö yskii tai aivastaa. Nykytiedon mukaan pintojen osuus viruksen leviämisessä ei ole merkittävä. Tarttumisen riski pintojen kautta on olemassa lähinnä sairaalassa, jossa on paljon sairaita ja oireilevia. Tiistaina julkaistun yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan koronavirus voisi elää ja pysyä tartuttavana pinnoilla jopa päiviä ja levitä ilmassa tuntien ajan. Tutkimuksen julkaisi The New England Journal of Medicine . Tutkimuksessa uusi koronavirus säilyi muovipinnoilla jopa kolmen päivän ja teräksellä kahden päivän ajan. Tutkijat kuitenkin muistuttavat, että tulokset saatavat olla osin puutteellisia. Sane pitää tuoreiden koronavirustutkimusten nopeaa uutisointia ongelmana. Normaalisti tieteellinen prosessi kestää kauan, ja yksimielisyyteen päästään pikku hiljaa. – Kun nyt julkaistaan tutkimus, se on heti mediassa valmis fakta. Tulkinnoissa on aina hyvä olla varovainen. Kunnon käsitys asiasta vaatii useita tietolähteitä, toistoja ja luotettavia analyyseja. Sane pitää tutkimusta viruksen säilymisestä ilmassa ja pinnoilla kiinnostavana, mutta kokeen tulokset eivät välttämättä päde arjessa. – Tämä kertoo siitä, miten virus voi säilyä, mutta arkielämä on ihan eri asia. Viruksen säilyvyyteen vaikuttavat esimerkiksi lämpötila ja kosteus, jotka eroavat laboratorio-olosuhteista. Tutkimuksesta ei voi esimerkiksi vetää johtopäätöstä, että tauti olisi täysin ilmateitse tarttuva. Koska epidemia päättyy? Kukaan ei osaa vielä arvioida, milloin koronavirusepidemia laantuu. Epidemian kestosta on esitetty erilaisia ennusteita esimerkiksi sen perusteella, kuinka hyvin ihmiset pysyvät kotona ja eristyksissä toisistaan. THL:n Jussi Sanen mukaan arviot tarkentuvat koko ajan, kun tilanteesta saadaan lisää tietoa. – Mennään varmasti sinne toukokuun puolelle, kun puhutaan epidemian huipusta. Se, miten pitkään epidemia kestää sen jälkeen, on epävarmaa. Aina on kuitenkin olemassa epidemian alku, huippu ja loppu. Pitkän ajan kuluessa kysymys on siitä, jääkö uusi koronavirus kiertämään kausiluontoisesti. – Siinä tapauksessa tautiprofiilikin voi muuttua. Ensimmäisessä epidemia-aallossa puhutaan keväästä ja kesästä tällä hetkellä. Jos taudin sairastaa nyt, immuniteetti suojaa ainakin lähitulevaisuudessa. Pese kätesi usein saippualla ja vedellä ainakin 20 sekunnin ajan. Käsien peseminen suojaa virukselta paremmin kuin esimerkiksi kumihanskojen käyttäminen. Kun selvästi likaiset kädet on pesty, niitä voi puhdistaa myös käsidesillä. Pese kädet aina aivastamisen ja yskimisen, sairaista huolehtimisen, vessassa käynnin ja lemmikkien tai niiden ulosteen kanssa kosketuksissa olemisen jälkeen. Pese kädet myös ennen syömistä sekä ennen ruuanlaittoa, sen aikana ja sen jälkeen. Pidä flunssaoireista kärsivään ainakin metrin turvaväli. Vältä silmien, nenän ja suun koskettelua. Peitä kätesi ja suusi nenäliinalla ja kyynärtaipeella, kun aivastat tai yskit. Heitä käytetyt nenäliinat heti roskiin. Jos sinulla on flunssaoireita, pysy kotona. Vältä fyysistä kontaktia, kun tervehdit ihmisiä. Siivoa kotona aktiivisesti ja vältä samojen pyyhkeiden käyttämistä. Tavanomaiset siivousaineet tehoavat hyvin koronavirukseen. Hengityssuojat eivät täysin suojaa terveitä virukselta, koska ne eivät suojaa kosketustartunnalta. Käytä maskia vain silloin, jos sinulla on jo oireita tai hoidat henkilöä, jolla saattaa olla tartunta. Hengityssuojista on maailmanlaajuinen pula, joten WHO kehottaa käyttämään niitä viisaasti. Oireettomalta henkilöltä tartunnan saaminen on WHO:n mukaan hyvin epätodennäköistä, mutta monella sairaalla on ollut vain lieviä oireita varsinkin alkuvaiheessa. Lähde: WHO ja THL