Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Ilmaista terveysruokaa metsistämme – mutta oletko huomannut, että se tuoksuu multamaalle tai perunamuusille? Nyt se on tutkittu

Tavallisissa ja yleisissä metsäsienissämme on paljon terveellisiä ainesosia. Sienissä on runsaasti muun muassa fytokemikaaleja, joilla on terveysvaikutuksia. Sienissä on vitamiineja, muun muassa D-vitamiinia, sekä B- ja C-vitamiinia ja niissä on runsaasti hivenaineita raudasta sinkkiin ja seleeniin, Sienet ovat hyvä proteiinin lähde. Niissä on ravintokuitua, joka on terveyden kannalta erittäin hyvä asia. Kuidut myös antavat kylläisyyden tunnetta eli sieniruuan jälkeen ei heti nälkä iske. Sieniä ovat tutkineet myös muun muassa syöpätutkijat. On viitettä jopa siitä, että usein sieniruokia nauttivat sairastuvat syöpään muita harvemmin. Ja mitä kaikkea mahtaa tarkoittaakaan se, että esimerkiksi antibiootti eli penisilliini on eristetty alunperin juuri sienestä, tosin homesienestä? Sienten mauissa suuret erot Suomalainen syö vuodessa kuitenkin vain keskimäärin puoli kiloa sieniä. Sieniä on kehotettu ja kannustettu keräämään ja syömään, mutta kaikille sieniruoka ei kerta kaikkiaan maistu. Uuden tutkimuksen mukaan sieniä inhoavan kannattaisi ehkä tarkistaa kantaansa. Jos hän ei jostain sienilajista pidäkään, jokin toinen sieni saattaa silti maistua. Elintarvikekemisti Heikki Aisala selvitti suomalaisten ruokasienten makuja ja hajuja Turun yliopistoon tekemässään väitöskirjassa. Aisala havaitsi, että kotoisten ruokasienten maut ja hajut eroavat toisistaan merkittävästi. – Suppilovahveron haju muistuttaa metsää ja multamaata, kantarelli on porkkanamainen ja herkkutatissa tasapainottelevat perunamuusi, makeus ja umami, Aisala kuvailee yliopiston tiedotteessa. Sienten makuja ja hajuja arvioi Aisalan tutkimuksessa tähän tehtäväänsä koulutettu raati. Molekyylitasolla sienten hajuja selittävät rasvahappojen ja aminohappojen hajoamistuotteet. Makujen taustalla olivat esimerkiksi sokeri-happosuhde ja tietyt aminohapot sekä DNA:n hajoamistuotteet. Monet herkkutatin aromiyhdisteistä löytyvät myös perunasta ja ovat mukana luomassa sen hajua. Aisalan mukaan näiden yhdisteiden suhteet ovat kuitenkin herkkutatissa ja perunassa erilaiset, ja näin ihmisaistein koettu herkkutatti onkin monen toisiinsa vaikuttavan aistimuksen summa. Ihmisaistit havaitsevat eri molekyylejä erittäin valikoivasti. Ihmisten herkkyys haistaa tiettyjä hajuja on hyvin erilainen. Kannattaa maistella eri sieniä Aisala kutsui myös yli 80 kuluttajaa aistilaboratorioon arvioimaan sienten miellyttävyyttä. Näistä käynneistä kävi selvästi ilmi se, että yhden lemmikkisieni saattoi olla toisen inhokki. Tutkimustulokset viittaavat siihen, että kukin sieni soveltuu parhaiten eri käyttötarkoituksiin. Sienituotteita ei siksi kannattaisikaan markkinoida yhtenä luokkana, vaan ne olisi hyvä profiloida. – Väitöstutkimukseni osoittaa, että suosittujenkin suomalaisten metsäsienten välillä on merkittäviä eroja. – Yhden sienilajin epämiellyttävyyden perusteella ei siis kannata jättää kaikkia muitakin sieniä syömättä, Aisala summaa. Aisala esitti väitöskirjansa Sensory Properties and Underlying Chemistry of Finnish Edible Wild Mushrooms Turun yliopistossa perjantaina 3.5.2019.