Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Autot vain toiselle laidalle Hämeenpuistoa, Kauppakadusta kävelykatu? – Tampereen keskustan painopiste siirtyi itään, länsipuolelle haetaan nyt omia kilpailuvaltteja

Kuvittele Tampere, jossa Finlaysonilta pääsee kävelemään koskenrantaa myöten Laukontorille asti, Hämeenpuiston läpiajoliikenne kulkee vain toisella puolella puistoa ja Keskustorilla on puutarha sekä kauppoja. Edellä mainitut asiat on lueteltu mahdollisiksi Tampereen läntisen keskustan visioiksi, jotka toteutettaisiin seuraavan 20 vuoden aikana. Visiotyö läntisen keskusta-alueen elävöittämiseksi on paraikaa käynnissä ja nyt siitä on julkaistu ensimmäinen esitys. Suunnitelmissa oleva alue eli niin sanottu läntinen keskusta käsittää käytännössä Tammerkosken länsireunan ja Pyynikintorin väliin jäävän alueen. Tampereen apulaispormestari Jaakko Stenhäll muistuttaa, että visio on vielä toistaiseksi kasa pelkkiä ehdotuksia. Visio esitellään kaupunginhallitukselle, joka arvioi, miten asioiden kanssa edetään ja miten ideat sopivat jo meneillään oleviin suunnitelmiin. – Keskeisin asia on se, että läntisestä keskustasta pyritään tekemään viihtyisä, tunnistettava, moderni ja samalla kuitenkin perinnettä kunnioittava kaupungin alue. Liikkumiseen muutos Mitä visio sitten oikeasti pitää sisällään? Yksi selkeä painopiste läntisen keskustan kehittämiselle on liikenteen hidastaminen. Visiossa sanotaan, että useat ihmiset kokevat autojen hallitsevan aluetta ja eri liikkumistapojen välille tarvittaisiin parempi tasapaino. Visiossa tuodaan esiin, että katujen muuttamista kävelykaduiksi sekä katujen yksisuuntaisuuden poistamista tulisi tarkastella. Yksi uusi kävelykatu voisi olla esimerkiksi Kauppakatu. Stenhällin mukaan Tampereella vallitsee jo entuudestaan ajatusmalli, jossa tietyt kadut ovat leimautuneet tietyn tyyppisen kulkumuodon liikennöintiin. Läntisen keskustan visiossa tätä ajatusmallia tahdotaan vahvistaa. – Esimerkiksi Hämeenkatu on joukkoliikennekatu ja on tiettyjä katuja, joita on ajateltu olevan enemmän autoliikenteen katuja ja sitten on sellaisia katuja, jotka ovat enemmän kävely- ja pyöräilykatuja, Stenhäll selittää. Visiossa kaavaillaan myös uutta järjestystä Hämeenpuistoon. Ajatuksena on, että autojen läpiajoliikenne siirtyisi Hämeenpuiston länsireunaan, Satamakadusta pohjoiseen. Stenhällin mukaan tämä mahdollistaisi puiston itäreunalle enemmän tilaa pyöräilijöille ja kävelijöille sekä ravintoloille ynnä muulle ”katuelämälle”. – Pohdinnassa on, miten Hämeenpuisto saataisi elävämmäksi myös muulloin kuin isojen markkinoiden ja tapahtumien aikaan. Stenhäll kertoo, että visiossa on mainittu lisäksi järveltä-järvelle-tavoite, joka tarkoittaa, että Näsijärveltä pääsisi kävelemään Pyhäjärvelle yhtä reittiä pitkin. Niin sanottu Takonraitti, joka kulkisi Tammerkosken länsireunalla, on jo selvitystyön alla. Vehreyttä ja kulttuuria Keskustan painopiste on viime vuosina siirtynyt itään, ja kaupungilla on tavoitteena lisätä läntisen puolen vetovoimaa. Kun itäiseen keskustaan nousee areenaa ja tornitaloa, kilpailee läntinen osa viheralueilla, kulttuurilla ja kaupoilla, Stenhäll kiteyttää. – Suunnittelun keskiössä on, että millä tavoilla saamme eri vuorokauden aikoina erilaiset ihmisryhmät kuluttamaan palveluita ja viettämään alueella aikaa. Stenhäll tuo esiin, että läntisen keskustan alueella on jo valmiiksi vahva kulttuurikeskittymä, jota halutaan vahvistaa. Tätä puoltavat jo vireillä olevat museohankkeet, kuten Sara Hildénin taidemuseon siirtyminen Finlaysonille. Visiossa länteen toivotaan myös enemmän kaupunkivihreää esimerkiksi katujen varsille. Yksi visiossa esitetty ehdotus on muuttaa Keskustorin käyttötarkoitusta. Visiossa Keskustorille esitetään muun muassa puutarhaa, liikkumiskeskusta, kauppoja ja ravintoloita ja ympärivuotista ohjelmakalenteria. – Visiotyössä on tullut ilmi, että Keskustori on arvostettu paikka, joka on keskeisellä sijainnilla, mutta kohtuullisen alikäytetty. Pitkällä aikavälillä kannattaa miettiä, mitä siihen saisi, mikä toisi eloa ja ihmisiä läntiseen keskustaan. Kokeiluja kautta Stenhäll sanoo, että on vaikea arvioida, mitkä asiat visiossa voisivat toteutua ensimmäisenä. Ehkä katujen profiileihin liittyvät asiat olisivat helpoimmat toteuttaa nopealla aikataululla, hän pohtii. Apulaispormestari toivoisi kehitystyöhön myös ajatustavan muutosta. Kaikkea ei tarvitse lyödä kerralla lukkoon, vaan asioiden toimivuutta voitaisi testata ensin. – Toimenpiteiden ei tarvitsisi olla pysyviä, vaan voidaan kokeilla, mikä jossain, kuten vaikka Hämeenpuistossa toimii. Kokeilujen perusteella asioita voitaisi lähteä viemään eteenpäin. Mielenkiintoinen kokeilu olisi myös testata esimerkiksi Aleksis Kiven katua kävelykatuna, Stenhäll maalailee. Läntisen keskustan visiotyöstä tehdään loppuvuodesta raportti, jonka jälkeen työ esitellään kaupunginhallitukselle.