Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Viittomakielen tulkkien työ on uskomatonta reagoimista, ja he ovat televisiossa päivittäin – tältä näyttää koronavirus käsin: ”Näiden huomaamattomien hetkien aikana tulkki ehtii tehdä ihmeitä”

Viittomakielen tulkeista on tullut koronakriisissä ruudun välityksellä säännöllisiä vieraita suomalaisten koteihin. Yli 15 vuotta tulkkina työskennellyt Anitta Malmberg on yksi television tiedotustilaisuuksissa ja erikoislähetyksissä työskentelevistä alan ammattilaisista. – Suorassa lähetyksessä suoraan paperista luettu puhe on tulkille erittäin työlästä, vaikka tekstin olisi saanut etukäteen tutustuttavaksi, hän toteaa. Tästä lukupuhunnasta puuttuvat kaikki ne hetket, jotka simultaanitulkki käyttää yleensä hyödykseen. Kirjoittamattomassa puheessa taas on usein empimistä, toistoa, taukoja ja änkytystä. – Näiden huomaamattomien hetkien aikana tulkki ehtii tehdä ihmeitä, Malmberg tietää. Valtioneuvoston kanslian tiedotustilaisuuksien tulkkaus onkin hänen mielestään ollut paikoittain äärimmäisen vaativaa, vauhdilla suoraan paperista luettua tiivistä lakitekstiä. Ylen erikoislähetykset taas ovat olleet keskimäärin helpompia tulkata, koska toimittajat ja haastateltavat ovat puhuneet rauhallisesti. – Lisäksi käsikirjoitettuja ja suoraan paperista puhuttuja osuuksia on ollut vähemmän. Tällöin tulkille jää enemmän aikaa tulkkaukseen eli kielen kääntämiseen. Toisaalta paine sille, että kaikki asiasisällöt tulee tulkattua tismalleen oikein, on erityisen suuri näissä erikoislähetyksissä, Malmberg arvioi. Kielten edessä nöyränä Tulkkaus vaatii paljon ruudussa näkymätöntä sanastotyötä. – Teemme paljon yhteistyötä Ylen viittomakielisen toimituksen kanssa. Kielten edessä pitää olla nöyrä. Esimerkiksi korona-viittomasta pyysimme ensin suosituksen Kuurojen liiton viittomakielisestä kielineuvonnasta ja vasta sen jälkeen aloimme käyttämään kyseistä viittomaa lähetyksissä, Viittomakielialan Osuuskunta Viassa työskentelevä Malmberg kertoo. – Ennen tätä sormitimme sanan kirjain kirjaimelta k-o-r-o-n-a. Suomalaiseen viittomakieleen lainattu, nyt käytössä oleva korona-viittoma kuvaa sitä, miltä koronavirus näyttää. Myös puhutun kielen sana korona eli "kruunu" tulee viruksen muodosta. – Suomessa nyt käytössä oleva korona-viittoma ei kuitenkaan tarkoita suomalaisella viittomakielellä kruunua. Se tarkoittaa ainoastaan koronavirusta, Malmberg jatkaa. Ei noudata puhutun tai kirjoitetun kielioppia Suomalainen viittomakieli ei noudata puhutun tai kirjoitetun suomen kielen kielioppia. – Jos viittoisin kaikki suomen kielen sanat samassa järjestyksessä suomen kielen sanajärjestyksen mukaisesti, se olisi suomalaisen viittomakielen näkökulmasta usein käsittämätöntä. Malmberg kehottaa testaamaan tätä ilmiötä vaikka englannin kielestä. – Miten tulkkaisit vaikkapa fraasin “How are you doing?” Sanoisitko “Kuinka olla sinä tekemässä?” vai “Mitä kuuluu?” Käskyn tultua viitotaan lause loppuun Tulkit vaihtavat vuoroa niin sanotusti lennosta suorassa lähetyksessä. – Sovimme vaihdot tulkkiparin kanssa meille sopiviksi. Esimerkiksi nyt näissä tiedotustilaisuuksissa olemme todenneet viiden minuutin olevan hyvä vaihtoväli. Tulkkipari seuraa kelloa ja ilmoittaa aktiivivuorossa olevalle tulkille sanomalla “vaihto”, kun hänen vuoronsa päättyy. Käskyn kuultuaan ruudussa oleva tulkki viittoo lauseen loppuun ja poistuu sitten tukivuoroon. – Tässä kohtaa katsojalle paljastuu tulkkaukselle tyypillinen viive, joka saattaa olla välillä hyvinkin pitkä. Tukivuorossa oleva tulkki auttaa kollegaansa usein muun muassa numeroiden ja nimien kanssa. Toisinaan tukitulkki tarkistaa verkosta jonkin puuttuvan viittoman. Heti Pasilaan ja suoraan maskiin Vaikka tulkkauksiin pyritään valmistautumaan huolella, viittomakielen tulkille voi tulla lähtö tiedotustilaisuuteen jopa puolen tunnin varoajalla. Näin kävi Malmbergille viime viikon torstaina. – Välityksemme soitti ja kysyi, voisinko lähteä heti Pasilaan, maski alkaa, kun pääsen perille. Tällaisissa tilanteissa auttaa vuosien tulkkauskokemus, tv-työrutiini, hyvä yhteistyö tulkkiparin kanssa ja mediaseuranta, hän sanoo. Tulkkien vaatteet ovat omasta kaapista, mutta televisiomeikki tehdään Ylessä. – Koen merkitykselliseksi toimia siltana suomenkielisen valtaväestön ja viittomakielisten välissä. Iloitsen siitä, että tieto on myös viittomakielisille saavutettavaa. Toivottavasti myös muut vähemmistömme ovat saaneet tarvittavat tiedot äidinkielellään, Malmberg sanoo. Suomalaisessa viittomakielessä on koronavirukselle jo oma viittomansa, joka tarkoittaa ainoastaan koronavirusta, viittomakielen tulkki Anitta Malmberg kertoo. Tällä hetkellä Valtionneuvoston linnan tiedotustilaisuuksissa ei ole paikan päällä juuri muita kuin ministereitä ja viittomakielen tulkit. Outi Uosukainen ja Outi Huusko olivat tulkkien työvuorossa perjantaina. Ministerien tiedotustilaisuudet ja Ylen erikoislähetykset koronasta tulkataan suorassa lähetyksessä viittomakielelle. Heidi Kangas tulkkaa tässä liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakan (sd.) puhetta. Anitta Malmberg tuli viime viikon torstaina tiedotustilaisuuteen tulkkaamaan vain puolen tunnin varoajalla.