Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Koronakesä jätti jälkensä, mutta opetti ajattelemaan uudella tavalla: Tältä Ilveksen, Hakan, Manse PP:n ja Pyrinnön taloustilanne näyttää

Urheiluseurojen johtajilta pääsee varovaisia helpotuksen huokauksia. Pelätty koronakesä on takana. Pahin ei sittenkään toteutunut. Sarjat ovat pyörineet, mestaruuksia on jaettu ja ihmisiä ollut paikan päällä stadioneilla. Kysyimme neljältä pirkanmaalaiselta seuralta, miten kesä taloudellisesti meni. Näin vastasivat Ilves, Haka, Manse PP ja Pyrintö. Ilves Vaikutus näkynee vielä vuoden tai pari Ei näytä enää lähellekään niin pahalta kuin keväällä, Toni Hevonkorpi kertoo. Tampereen Ilveksen toimistolla oli suuri huoli, kun koronakriisin vaikutukset alkoivat realisoitua keväällä. Nyt, kun miesten jalkapalloliigan runkosarja rupeaa olemaan lopuillaan, alkaa elämä taas voittaa. – Pahimmasta karikosta on selvitty, jos kausi vain pelataan loppuun asti. Ei näytä enää lähellekään niin pahalta kuin keväällä, Ilves Edustus Oy:n varatoimitusjohtaja Toni Hevonkorpi toteaa. Lopulliset talousluvut selviävät luonnollisesti vasta kauden jälkeen. Seuroille on edelleen tärkeää, että otteluohjelma voidaan viedä läpi suunnitellusti, eivätkä rajoitukset tiukkene. Jalkapalloliigassa tuli ensimmäinen koronan aiheuttama ottelusiirto vasta tällä viikolla, kun TPS:ssä todettiin koronavirustartunta. Ketjureaktiona myös yksi Ilveksen peli saattaa siirtyä. – Päänvaivaa aiheuttaa vielä se, miten tämä vaikuttaa ensi kauteen. Millainen vaikutus on kumppanimyyntiin, onko yleisörajoituksia, miten käy kausikorttimyynnin, Hevonkorpi luettelee. – Koronan vaikutuksia ei voi vielä laskea. Ne näkyvät vielä vuoden tai kaksi. Ilves on yrittänyt löytää uusia ansaintakeinoja ja karsia kuluja. Keväällä se muun muassa järjesti virtuaaliottelun Hakaa vastaan. Säästöjä haettiin lomautuksilla ja palkanalennuksilla. Hevonkorven mukaan kaikki ylimääräinen karsittiin pois. Ilves on hankkinut kauden aikana uusia pelaajia. Hevonkorpi sanoo, että pelaajabudjettia ei kuitenkaan ole nostettu. Hankintoihin on tullut mahdollisuus, kun joukkueesta on lähtenyt pelaajia. Ottelutuotot ovat laskeneet paljon. Ilves on pelannut tämän kauden kotiottelunsa Ratinassa, vaikka se oikea kotistadion on Tammelassa. – Halusimme, että ihmisten on mahdollista pitää turvavälit ja että on riittävästi sisäänkäyntejä. Ei ole tullut mieleenkään, että se olisi ollut väärä ratkaisu, vaikka Ratinaan pitääkin saada enemmän ihmisiä hommiin. Ilveksen yleisökeskiarvo on 2 200. Ratinaan sopisi rajoitusten kanssa paljon enemmänkin katsojia. – Toki olisimme toivoneet enemmän katsojia, mutta tämä on ymmärrettävää. Kun vertaa muihin tapahtumiin, voimme olla tyytyväisiä. FC Haka Kulukuri on ollut Hakalle tuttua jo kymmenen vuotta Ylimääräistä ei ole, mutta palkat on maksettu ajallaan, Olli Huttunen sanoo. Valkeakosken Hakan kausi miesten jalkapalloliigassa on ollut taistelua sarjan häntäpäässä. Tällä hetkellä kuitenkin näyttää siltä, että seura selviää kaudesta kuivin jaloin niin urheilullisesti kuin taloudellisestikin. FC Haka Oy:n toimitusjohtaja Olli Huttunen sanoo, että kesä meni taloudellisesti kohtalaisesti lähtökohdat huomioiden. Hakan selkänojana olivat onnistunut kausikorttikampanja ja hyvin sujunut yhteistyökumppanimyynti. Keväällä pelaajien ja henkilöstön palkkoja leikattiin liki kolmanneksella. – Ei tässä mitään ylimääräistä ole, mutta olemme pystyneet hoitamaan velvoitteet ja maksamaan palkat ajallaan, Huttunen kertoo. Kun ottelut alkoivat heinäkuussa, niistä tuli vähemmän tuottoja kuin aiemmin. Pelien kustannukset nousivat poikkeusjärjestelyjen takia. Stadionilla on pitänyt olla henkilökuntaa enemmän kuin tavallisesti. Tämä johtuu siitä, että jokaiselle katsomolohkolle on pitänyt järjestää omat palvelunsa ja järjestyksenvalvonta. Haka on nostanut katsojakapasiteettiaan kauden mittaan, kun rajoituksia on purettu. Syyskuun alusta lähtien Haka on rajannut määrän 2450 katsojaan. Tuota määrää ei Tehtaan kentällä ole nähty, vaikka Ilves-pelissä se oli lähellä. Katsojakeskiarvo on tällä hetkellä 1 659. – Olemme pitäneet kulukuria kymmenen vuotta. Se oppi on tullut kantapään kautta ja siitä olemme pitäneet kiinni. Vaikka nousimme liigaan, emme lähteneet retostelemaan. Tämä vuosi on osoittanut, että pienemmälle seuralle kulukurista huolehtiminen on ehdoton edellytys, Huttunen toteaa. Haka on palkannut viimeisen vuoden aikana kaksi uutta työntekijää organisaatiota vahvistamaan. Huttunen ei usko, että koronakesä jätti seuraan pitkäkestoisia vaurioita. – Jos tilanne jatkuu vaikeana, niin sitten se saattaa vaikuttaa ensi vuoden myyntiin. Manse PP Manse PP aikoo luopua vapaalipuista lopullisesti Pahimmat skenaariot eivät toteutuneet, Matti Helimo luonnehtii. Pesäpallokesä oli Tampereella historiallinen. Manse PP jahtasi menestystä peräti kahden Superpesis-joukkueen voimin, kun miesten kauan odotettu sarjanousu toteutui. Naiset taistelivat odotetusti jopa mestaruudesta, mutta taipuivat finaaleissa. Miehet eivät yltäneet pudotuspeleihin. Manse PP:n puheenjohtaja Matti Helimo luonnehtii, että seura selvisi kesästä kuivin jaloin. Pelaajien palkkoja leikattiin ja henkilöstöä lomautettiin. Tärkeäksi tekijäksi Helimo luettelee myös Pesäpalloliiton toimet. Sarja- ja tuomarimaksuja alennettiin. Lisäksi sarjajärjestelmää rukattiin merkittävästi, mikä vähensi joukkueen matkustamista ja sitä kautta kuluja. Helimon mukaan kulut laskivat ”pitkälle viisinumeroisen summan”. – Moni taho mahdollisti tämän. Pahimmat skenaariot eivät toteutuneet. Pääsimme pelaamaan, menestys oli riittävää ja ihmisiä kävi katsomossa, Helimo sanoo. Helimo kertoo, että kaikki yhteistyökumppanit eivät jatkaneet, minkä hän ymmärtää. Hän sanoo, että kesä ei jättänyt taloudellisia kolhuja, joita pitäisi paikkailla tulevina vuosina. Manse PP sai vaihdettua kausikortteja lahjakorteiksi. Sekin oli taloudellisesti tärkeää. Lippuja jäi myytäväksi myös luukulta. Manse PP:n yleisökeskiarvo (601) oli lopulta paras naisten Superpesiksen runkosarjassa. Katsojien määrä jopa nousi neljänneksellä viime vuodesta. Miesten yleisökeskiarvo oli 765, jolla irtosi vertailussa 11. sija eli lähes sama kuin sarjataulukossakin. – Ainoa hyvä puoli tässä on ollut vapaalippukulttuurin muutos, Helimo sanoo. Tällä hän tarkoittaa nimenomaan vapaalipuista luopumista. Helimon mukaan Manse PP luopuu vapaalipuista lopullisesti. – Pelaajat ja joukkueet tekevät valtavan työn. Tämä on puoliammattilaissarja, mutta kaikki tehdään ammattimaisesti. On oikeus ja kohtuus, että sitä arvostetaan ostamalla lippu. Meillä tuote on tosi hyvässä kunnossa. Pyrintö Tappiota tuli, mutta kesä opetti paljon Pystyimme ajattelemaan yleisurheilukisoja eri tavalla, Elisa Hakanen kertoo. Tampereen Pyrinnön urheilutoimenjohtaja Elisa Hakanen toistaa haastattelun aikana yhtä asiaa: – Pitää olla hirveän onnellinen ja kiitollinen. Tällä hän viittaa menneeseen yleisurheilukesään. Pyrintö pystyi järjestämään saman verran tapahtumia kuin tavallisinakin kesinä. Kaiken lisäksi yleisurheilu sai kansaa liikkeelle. Valmennusryhmätoiminnan lisäksi lapsia riitti yleisurheilukouluissa ”äärimmäisen hyvin”. – Yleisurheilussa ei voi valittaa, että olisi ollut kesällä harrastajamäärien laskua, Hakanen sanoo. Hakanen on pohtinut, mistä tämä johtuu, koska esimerkiksi markkinointiin ei uskallettu liiemmin satsata. – Perheet eivät matkustelleet, vaan pysyivät omalla paikkakunnallaan. Se mahdollisti myös sen, että omalla paikkakunnalla harrastettiin. Yleisurheilukisat poikkesivat aiemmista vuosista. Yksissä kisoissa oli vähemmän sarjoja ja lajeja. Näin saatetaan toimia myös sitten, kun koronakriisi on kokonaan ohi. – Pystyimme ajattelemaan yleisurheilukisoja eri tavalla. Siitä tuli hyviä oivalluksia, Hakanen sanoo. Kesän kruunu oli Suomi–Ruotsi-maaottelu Ratinassa. Perinteisen tapahtuman kohtalo ratkesi vain reilu viikko ennen kisojen alkua. Yleisömäärä rajattiin noin kolmeentuhanteen per päivä, joten mikään rahasampo siitä ei tullut Pyrinnölle tai Suomen Urheiluliitolle. Kesän tapahtumista tulikin Pyrinnölle taloudellisesti takkiin. – Kyllä meillä vielä pää pinnalla on. Katastrofia ei tullut, mutta ilman jälkeä emme selviä. Hakanen sanoo, että kesä kuitenkin opetti tapahtumajärjestäjiä pohtimaan syvemmin vastuullisuutta. – On asioita, jotka huomioimme myös jatkossa: hygienian, turvavälit, aikataulut ja sen, miten vältetään isoja kohtaamisia.