Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut Näköislehti

Pyynikin kesäteatterin pyörivän katsomon suunnitellut sisustusarkkitehti Reijo Ojanen on kuollut

Illan suussa Reijo Ojanen johti Härmälän Kuusela-kodissa veteraanien yhteislaulua. Sitten hän kävi saunassa, katseli tv-uutiset, Urheiluruudun , sään ja meni nukkumaan. Aamuyöllä neljän maissa päättyi Tampereen ehkä tunnetuimman sisustusarkkitehdin elämä. Ojanen syntyi 22. tammikuuta 1931 Tampereella ja kuoli 24. heinäkuuta 2019. Hän oli kuollessaan 88-vuotias. Ojanen toimi Tampereen talonrakennustoimiston sisustusarkkitehtinä 40 vuotta. Juha Ojanen antoi tammikuussa isälleen synttärilahjaksi Janne Ojasen paidan, jonka selässä oli numero 88. Reijo oli Tapparan tähtipelaajan setä. Hänen siskonsa Sirkka voitti melonnassa Suomen mestaruuden ja poika Ilveksen jalkapallojoukkueessa Suomen cupin. Reijo itse oli Ilves-Kissojen perustajajäsen, kun seura tuli evakkoon Tampereelle. Vuosia sitten istuimme Ojasen kanssa Pyynikin kesäteatterin katsomossa. Hänen suunnittelemansa pyörivä katsomo voisi olla Ojasen muistomerkki. Joka kerta, kun katsomo pyörähtää, se muistuttaa Ojasen elämäntyöstä. Ojanen sai idean pyörivästä katsomosta rautateiden veturitalleilla, jossa veturit ajettiin pyörivälle alustalle. – Jos veturi kääntyy, niin kyllä silloin kääntyy katsomokin, muistelen Reijon kertoneen. Pyynikin kesäteatterin katsomo oli maailman ensimmäinen, joka toimi sähköisellä koneistolla. Katsomo oli ensimmäistä kertaa käytössä 60 vuotta sitten 16. kesäkuuta 1959, jolloin ensi-illassa oli Aleksis Kiven Nummisuutarit . Sen ohjasi Vilho Siivola . Ojasta voisi kutsua Tampereen teatteri-arkkitehdiksi, sillä myös TTT:n Kellariteatteri oli hänen luomuksensa. Tampereen Komediateatterin Esko ja Panu Raipia kiittelevät Ojasta siitä, että hän suunnitteli paljon Komediateatterille, mutta antoi myös uskoa hetkillä, jolloin sitä kipeästi tarvittiin. Komediateatteri eli Tampellan entinen juhlatalo oli Ojaselle tuttu jo koulupoikana. Käpylässä lapsuutensa viettänyt Ojanen meni töihin Tampellan omistamaan Lapinniemen puuvillatehtaaseen 12-vuotiaana. Seuraavana kesänä hän aloitti tehtaan maalarina. Myös suku on ollut töissä Tampellassa aina isoisästä ja isoäidistä lähtien. Ojanen kävi keskikoulun Tampereen Rellussa, mutta pääsi opiskelemaan Helsinkiin Taideteolliseen oppilaitokseen, josta hän valmistui sisustusarkkitehdiksi vuonna 1956. Esikuvinaan hän piti Tapio Wirkkalaa ja Bertel Srömmeriä . Ojanen innostui kaikesta uudesta. Kun hän keksi jotain, hän vei työn maaliin sivuilleen vilkuilematta. Jos pommi olisi tuhonnut Keskustorin suihkukaivon, Ojanen olisi pyyhkinyt pölyt pikkutakista ja alkanut suunnitella uutta. Tampere-seuran puheenjohtajana hän melkein asui seuran toimistossa Kauppakadulla. Aurinkoisina päivinään Ojanen oli sosiaalinen ja hersyvän hauska, mutta oli myös pilvisimpiä aamuja, kuten meillä kaikilla. Puolisonsa Anun kuolema nelisen vuotta sitten oli kova paikka, mutta siitäkin Ojanen selvisi. Reijo Ojasta jäivät kaipaamaan poika, tytär, neljä lastenlasta, kaksi lastenlastenlasta, kaksi sisarta ja veli perheineen. Reijo Ojanen (1931–2019) Tampereen kaupungin sisustusarkkitehti. Oma toimisto. Töitä muun muassa Tiiliholvi, Kellariteatteri, Pyynikin kesäteatteri, Komediateatteri, ravintoloita. Tampere-seuran puheenjohtaja. Tapparan sihteeri. Ilves-Kissojen perustajajäsen.