Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Tähtijutut Moro Näköislehti Mielipiteet

Uudet tilastot julki: Näin usein Rantatunneli on ollut suljettuna – Rantaväylän liikennemäärä on kasvussa

Liikenne Tampereen Rantatunnelin kautta länteen sujui syys-lokakuun aikana huomattavasti juoheammin kuin syksyllä 2018, Pirkanmaan ely-keskuksen kokoamat tuoreet tiedot osoittavat. Autojen pääsy lännen suuntaiseen B-tunneliin estettiin kahden kuukauden aikana hetkellisesti 30 kertaa. Vuosi sitten pysäytyksiä oli kolme kertaa enemmän, yhteensä 91 kappaletta. – Marraskuussa tunneliin pääsyä on jouduttu rajoittamaan jo nyt enemmän kuin lokakuun aikana yhteensä. Pimeät ja sateiset kelit hankaloittavat iltapäivän ruuhkia, liikenteen hallintaan erikoistunut tienpidon asiantuntija Arto Luoma ely-keskuksesta kertoi tunnelin liikennetilanteesta viime perjantaina. Yli sata sulkua Rantatunnelin sulut yleistyivät viime vuoden kuluessa ja saavuttivat huippunsa loppuvuodesta 2018. Tukkoisinta oli ja on edelleen iltapäivä- ja kotiinpaluuruuhkien aikaan kello 15–17 välillä. Marraskuun 2018 ja tammikuun lopun 2019 välillä B-tunneli suljettiin keskimäärin kerran päivässä eli yhteensä 108 kertaa. Sen jälkeen tapahtui nopea muutos. – Helmikuussa 2019 tunnelin ruuhkapurun ohjauslogiikka uusittiin Vaitinaron liikennevaloliittymässä sekä yhteen kytketyissä Hyhkyn ja Enqvistinkadun liittymissä, Luoma kertoo. – Tunnelin suunnalle voidaan nyt antaa viisi sekuntia enemmän vihreää valoa jokaista liikennevalokiertoa kohti ruuhka-aikana. Vaikutus näkyi heti viime talvena. Idän suunta aina auki Liikennevalorukkausten lisäksi Tampereen kaupunki muutti Santalahden eritasoliittymän oikean liittymiskaistan joukkoliikennekaistaksi. Toimien seurauksena ajaminen Rantatiellä ja tunnelista länteen on helpottunut. – Pääsynsääntelyiden lisäksi tunneli on välillä suljettu kokonaan, jolloin käytössä on ollut kiertotieopastus keskustan läpi. Nämä kuitenkin ovat yksittäistapauksia ja liittyvät lähes aina tunnelin huoltotoimenpiteisiin sekä joskus onnettomuuksiin. Itään menevässä A-tunnelissa on rekisteröity vain yksittäisiä sulkukertoja. Tällöinkin syy on lähes aina tunnelin huolto tai onnettomuustilanne. Jos tunnelissa kolaroidaan juuri pahimpaan ruuhka-aikaan, tilanne yritetään aina selvittää mahdollisimman nopeasti ja avaamaan edes toinen kaista liikenteelle. – Syys-, loka- ja marraskuu ovat vilkkaimpia kuukausia. Liukkailla talvikeleillä, kun näkyvyys on huono, tunnelin pääsynsääntelyn käynnistäviä ruuhkia varmasti esiintyy, vaikka liikennemäärät olisivat matalammatkin. Liikenne-ennätys uusiksi Rantatunnelin kolaririskiä lisäävät hetkelliset kovatkin ylinopeudet, ohittelu, liian lyhyet turvavälit sekä Tampereen seudun kasvava liikenne. Uittotunnelin kohdalla mitattu koko vuorokauden liikennemäärä oli viime vuonna suurimmillaan 23. marraskuuta. Tällöin kohdan ohitti idän tai lännen suuntaan yhteensä 55 562 ajoneuvoa. Ennätys meni rikki 1. marraskuuta tänä vuonna, kun Uittotunnelin kohdan ajoneuvomääräksi laskettiin 56 656 vuorokauden aikana. Syksyn arkipäivinä liikennemäärät ovat vaihdelleet 47 000–57 000 auton välillä. – Liikenteen koko kehitys selviää ensi alkuvuoden aikana. Sen voi kuitenkin jo sanoa, etteivät Rantaväylän ajoneuvomäärät ole syksyn aikana ainakaan vähentyneet vaan pikemmin hieman kasvaneet, Arto Luoma summaa. Liittymällä huima hinta Toimivaksi Rantaväylän ruuhkanpurkajaksi ja liikennehäiriöiden estäjäksi on kaavailtu uutta kaistaa Vaitinaron liikennevaloliittymän ohi länteen. – Lisäkaistan suunnittelu on edennyt, ja parantamissuunnitelma valmistuu vielä tämän vuoden aikana, liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualueen johtaja Juha Sammallahti ely-keskuksesta kertoo. – Valmius hankkeen toteuttamiseen olisi kesällä 2020, mikäli hankkeelle myönnetään Väylävirastosta erillinen rahoitus. Muuten kustannukset eivät mahdu ely-keskuksen ensi vuoden perusväylänpidon rahoitusraamiin. Lisäkaista ja muuttuvien nopeusrajoitusten toteuttaminen Santalahden ja Vaintinaron välille maksaisi 1,5 miljoonaa euroa. Vaitinaron lopulliseksi liikenneratkaisuksi hahmotellaan eritasoliittymää, josta on valmistunut aluevaraussuunnitelma. Seuraavaksi käynnistyy tie- ja katusuunnittelu, joka etenee yhtä tahtia Hiedanrannan alueen tulevan kaavoituksen kanssa. Liittymän hinta-arvio on huima, peräti 63 miljoonaa. Saman verran maksaa kymmenen kilometriä uutta nelikaistaista ohitustietä Hämeenkyröön siltoineen ja liittymineen. Suunnittelukulut jaetaan puoliksi kaupungin ja valtion kesken. Rakentamisen kulujen jakautumisesta sovitaan erikseen. – Tarve on tunnistettu, mutta mitään päätöksiä toteuttamisesta ei ole toistaiseksi tehty. Liittymän toteuttaminen tulee eteen jossain vaiheessa 2020-luvulla, Tampereen kaupunkiympäristön palvelualueen johtaja Mikko Nurminen ennakoi. Vaitinaron ja Hiedanrannan eritasoliittymien ja rinnakkaiskadun kustannuksiksi on laskettu 62,7 miljoonaa euroa. Summasta suurimman osan veisivät Paasikiventien linjausmuutos sekä Vaitinaron ja Hiedanrannan eritasoliittymät (26,8 me). Rinnakkaiskadun hinnaksi on laskettu 6,8 ja johto- ja kaapelisiirtojen (kaukolämpö, maakaasu, sähkö) 13,9 miljoonaa euroa. Suunnitteluun on budjetoitu 3,5 ja rakennuttamiseen ja riskivarauksiin 9,1 miljoonaa euroa. Pyöräilyn uusi pääväylä rautatien varteen maksaa 2,6 miljoonaa, mutta se voidaan toteuttaa erillishankkeena.