Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Yksi ala hyötyy koronakriisistä, kun ihmiset pysyvät kotona – Suomessa liikevaihto pysynee yli kahdessa miljardissa eurossa: "Ollaan onnekkaassa asemassa"

Koronakriisin aikana mobiili- ja videopelien pelaajamäärät ovat kasvaneet, koska ihmiset viettävät enemmän aikaa kotona. Maailmanlaajuisesti peliala on ollut yksi harvoista toimialoista, jotka eivät ole kärsineet poikkeusoloista. Tämä pitää paikkansa myös Suomessa, kertoo suomalaisen pelialan kattojärjestön Neogamesin johtaja Koopee Hiltunen . Hän arvioi, että suomalaisen pelialan liikevaihto pysyy kuluvana vuonna koronakriisistä huolimatta yli kahdessa miljardissa eurossa. Suomalaisen pelialan liikevaihto on pysynyt samalla tasolla viisi vuotta peräkkäin. Neogamesin arvion mukaan viime vuonna liikevaihto kasvoi hieman noin 2,2 miljardiin vuoden 2018 noin 2,1 miljardista. Koronapandemiasta huolimatta suomalaiseen pelialaan on myös investoitu paljon tänä vuonna. – Koronan aikana on julkaistu yhteensä noin 50–60 miljoonaa euroa sijoituksia suomalaisiin peliyrityksin. Se on kriisiaikana oikein hyvä saldo, Hiltunen kertoo. – Sijoitusmäärissä on vuosivaihtelua, ja jättisijoituksissa puhutaan todella suurista summista. 4–5 sijoituskohteessa on nyt liikkunut kymmeniä miljoonia. Aika pitkälti nämä sijoitukset on neuvoteltu ennen korona-aikaa ja klousattu tässä. Sijoittajat ovat olleet aika luottavaisia siihen, että pelifirmat pystyvät saamaan tulosta aikaan myös vaikeina aikoina. Supercell tuki startupia 25 miljoonalla eurolla Viimeisin iso investointi tehtiin syyskuussa, kun Supercell tuki helsinkiläistä Metacore-peliyhtiötä 25 miljoonalla eurolla. Supercell myönsi 15 miljoonan euron pääomasijoituksen ja 10 miljoonan euron lainan yhtiön Merge Mansion -mobiilipelin maailmanlaajuiseen levitykseen ja markkinointiin. Investointi julkistettiin kaksi viikkoa sitten. Samaan aikaan uusi peli julkaistiin globaaleille markkinoille ja aiemmin älykellojen pelejä Everywear-nimellä tehneen yrityksen brändi ja nimi uudistettiin. Nyt Metacore keskittyy mobiilipeleihin. Merge Mansionista on povattu uutta suomalaista menestyspeliä. Startupin toimitusjohtaja Mika Tammenkoski kertoo, että peli on lähtenyt liikkeelle odotusten mukaisesti. Ennen kansainvälistä julkaisua pelille oli testimarkkinoilla yli 200 000 latausta, ja sen jälkeen se on saanut yli 100 000 latausta lisää. – Tiedämme datan ja testiyleisön pohjalta, miten peli tulee menestymään. Prioriteetti on tavoittaa isoja yleisöjä. Metacorella hakee parhaillaan yli kymmentä uutta työntekijää aina pelinkehityksestä markkinointiin. Tällä hetkellä Merge Mansionia skaalataan kansainvälisille markkinoille ja samalla kaksi tiimiä kehittää uusia mobiilipelejä. – Pitkällä tähtäimellä peliala on portfoliopeliä. Pelit ovat palveluita, joiden elinkaarta voi mitata parhaimmillaan vuosissa tai jopa vuosikymmenissä. Samaan aikaan pitää silti olla muitakin tukijalkoja, Tammenkoski kertoo. "Osaajia ja pääomaa tarjolla enemmän kuin ennen" Kun koronapandemia iski maaliskuussa, Metacore oli valmistelemassa rahoituskierrosta. Sijoittajia ei voinut enää tavata kasvotusten. – Jännitti, miten tilanne etenee. Rahoitusneuvottelut oli kuitenkin yllättävän helppo käydä videopuheluiden välityksellä. Jossain määrin arvelen, että se oli meille eduksi. Olimme samalla viivalla sijoittajien kanssa, ja saimme klousattua Supercell-investoinnin toukokuussa, Tammenkoski kertoo. – Yleisesti pelialalla ollaan onnekkaassa asemassa, koska korona ei ole juuri vaikuttanut. Joissain tilanteissa vaikutus on jopa positiivinen, koska ihmiset viettävät enemmän aikaa kotona ja kuluttavat enemmän rahaa pelien sisällä. Tämä ei ollut keväällä itsestään selvää. Tammenkoski ja muut Metacore-startupin perustajat ovat suomalaisen pelialan konkareita. Kun Tammenkoski aloitti uransa 25 vuotta sitten Remedyllä, Suomessa oli sen lisäksi vain toinen varteenotettava pelitalo Housemarque. Yhteensä peliyhtiöissä oli töissä noin sata ihmistä. Nyt Suomessa on yli 200 peliyhtiötä, alalla työskentelee noin 3 200 ihmistä ja koulutusvaihtoehtoja löytyy ympäri maata. Tammenkosken mielestä suomalaisella pelialalla menee paremmin kuin koskaan. – Kymmenen vuotta sitten pelialalla oli todella vaikeaa saada pääomasijoitusta, ja varsinkin ulkomaiset sijoittajat suhtautuivat varauksella suomalaisiin peliyrityksiin. Nyt on päinvastoin. Osaajia ja pääomaa on tarjolla enemmän kuin ennen, ja globaalilla tasolla uusien pelaajien määrä kasvaa koko ajan, Tammenkoski kertoo. – Teknisesti pelien julkaisu on helpompaa kuin koskaan. Jopa yhden ihmisen tiimi voi julkaista pelin globaalisti kaikkien saataville. Pelialalla on paremmat mahdollisuudet kuin ikinä aikaisemmin. Pelaajamäärän kasvu näkynyt tuloksissa Neogamesin Koopee Hiltusen mukaan korona-aikana menestys riippuu peliyhtiön koosta ja kehitysvaiheesta. – Hommat jatkuvat lähes normaalisti pääasiassa isoilla ja keskisuurilla yhtiöillä, joilla on vakaa talous, vakiintunut pelaajakunta ja peli on ollut ulkona tai mennyt ulos juuri ennen kriisiä. Isoin muuton on ollut se, että töitä tehdään paljon enemmän etänä kuin aiemmin. Lisääntynyt pelaajamäärä on näkynyt jossain määrin suomalaisyhtiöiden tuloksissa, mutta suoraa yhteyttä pelaajien lisääntymisestä tuloksen kasvuun ei Hiltusen mukaan voida vetää varsinkaan mobiilipeleissä. Vaikka tulot todennäköisesti lisääntyvät, ilmaiseksi ladattavissa peleissä suurin osa pelaajista ei käytä rahaa pelin sisällä. Huonoin tilanne on pienillä peliyhtiöillä, jotka ovat olleet hakemassa pelilleen julkaisijaa tai sijoittajaa. Suomalaisella pelialalla on käytännössä vientimarkkinat, ja nyt suhteiden luominen on hankalaa matkustusrajoitusten takia. Ostovoiman lasku vaikuttaa myös pelialaan Hiltusen mukaan laajassa mittakaavassa toimiala pärjää koronakriisissä, mutta muutamat yritykset kärsivät merkittävästi. Tällä hetkellä Suomen pelialalla on tiedossa neljä konkurssia, jotka eivät välttämättä liity pelkästään koronaan. – Näillä yrityksillä on ollut jo aikaisemmin vaikeaa, ja koronakriisi on heikentänyt selviytymisen mahdollisuuksia. Jos koronakriisi pitkittyy entisestään, ostovoiman lasku vaikuttaa myös pelialaan. Epävarmuutta lisäävät esimerkiksi EU:n, Yhdysvaltojen ja Kiinan välisten kauppasuhteiden kehitys. – Seuraavan kahden vuoden aikana tulee olemaan sellaista turbulenssia, että markkinan kehitystä on vaikea arvioida. Yksittäisinä asiat ovat hoidettavissa, mutta jos niistä syntyy yksi supermyrsky, se voi heikentää myös pelialan mahdollisuuksia, Hiltunen sanoo. – Tämä koskee kaikkea kansainvälistä kauppaa. Koska peliala on suoraan tekemisissä kuluttajien kanssa, muutokset eivät vaikuta niin paljon. Kaiken kaikkiaan peliala ei keskimäärin nyt tai tulevaisuudessa ole läheskään huonoimmassa asemassa. Ostavan yleisön käytös määrittelee, kuka pärjää ja kuka ei. Konkariyhtiö Remedy nousussa pörssissä Helsingin pörssiin on listautunut kolme suomalaista peliyhtiöitä, joiden kurssit ovat olleet pandemian aikana nousussa. Parhaiten menee nyt 25-vuotiaalla Remedyllä, joka on yksi Suomen ensimmäisiä kansainvälisesti menestyneitä videopeliyhtiöitä. Tänä vuonna Remedyn osake on noussut yli 196 prosenttia. Yhtiö eroaa pörssiin listautuneista Roviosta ja Next Gamesista siinä, ettei se tuota ilmaiseksi pelattavia mobiilipelejä vaan perinteisiä kertamaksullisia konsolipelejä. Remedyn kauan odotettu Control-toimintapeli julkaistiin sopivasti ennen koronakriisiä elokuussa 2019. – Se varmasti näkyy Remedyn performanssissa tällä hetkellä. Remedyn tuotantokehityssyklit ovat pitkiä, eli pelien teko kestää helposti vuosia. Suurin vaikutus Remedyyn on se, että työtä joudutaan järjestämään uudelleen, mutta se näyttää onnistuneen erittäin hyvin, Hiltunen kertoo. Lisäksi Remedy teki tänä vuonna kahden pelin julkaisusopimuksen yhdysvaltalaisen Epic Games -pelitalon kanssa. Espoolainen yhtiö työllistää yli 270 ihmistä 29:stä eri maasta. Viimeisimmän puolivuotiskatsauskauden aikana henkilöstön määrä kasvoi 21 prosenttia pandemiasta huolimatta. Suomen pelialan yli kahden miljardin euron vuotuisesta liikevaihdosta suurin osa tulee Supercelliltä. Viime vuonna yhtiön liikevaihto oli 1,4 miljardia euroa, kun koko alan liikevaihto oli arviolta 2,2, miljardia. Supercellin toimitusjohtaja Ilkka Paananen on ollut Suomen tulotilaston kärjessä jo kaksi vuotta putkeen. Vuonna 2018 Paanasen tulot olivat yhteensä lähes 110 miljoonaa euroa, josta runsaat 92 miljoonaa euroa oli pääomatuloa. Yhteensä Paananen maksoi tuloistaan veroja yli 40 miljoonaa euroa. Clash of Clans -mobiilipelistään tunnetun Supercellin kotipaikka on Helsinki, mutta yhtiön pääomistaja on kiinalainen Tencent. Yli sadan miljoonan euron liikevaihtoon ylsivät viime vuonna myös Rovio 274,1 miljoonalla eurolla ja Small Giant Games 175,7 miljoonalla. 109,5 miljoonalla eurolla Seriouslysta tuli viime vuonna neljäs suomalainen peliyhtiö, jonka liikevaihto ylitti sata miljoonaa euroa. Best Fiends -mobiilipeleistään tunnettu Seriously myytiin viime vuonna israelilaiselle Playtikalle. Kauppahinnan arvioidaan olleen 250–300 miljoonaa euroa.