Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Näköislehti Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut

Verotus tarvitsee uudistusta – Tulevaisuuskysymys on, miten se tehdään entistä oikeudenmukaisemmin

Viime viikolla eduskunnassa keskusteltiin ensi vuoden budjetista. Nyt talouspolitiikan linja on vaihtunut viime kauden leikkauspolitiikasta päinvastaiseksi. Rahoitusta lisätään koulutukseen, ihmisten toimeentuloon ja työllisyyden hoitoon ilman ”keppilinjaa”. Pistin ilolla merkille Sixten Korkmanin kirjoituksen ( HS 1.10), jossa tämä arvostettu talousasiantuntija kertoi, että juuri nyt tarvitaan finanssipoliittisesti elvyttävää linjaa. Viesti tukee budjetin valintoja. On paitsi oikein, myös talouden kannalta viisasta satsata koulutukseen ja ihmisten toimeentuloon. Nyt parannetaan pienituloisten ihmisten tilannetta. Laskelmat näyttävät, että ostovoima paranee 70 prosentilla ihmisistä. Jotta voimme rahoittaa koulutus-, vanhusten hoiva-, sosiaali- ja terveyspalvelut myös jatkossa, tarvitaan työllisyyttä ja verotuloja. Tulevaisuuskysymys on, miten verotusta voisi rakentaa entistä oikeudenmukaisemmaksi. Kansalaisjärjestö Finnwatch julkaisi viime viikolla raportin, jonka mukaan suomalaiset yritykset eivät kiinnitä riittävästi huomiota ulkomailta tuotujen tuotteiden aiheuttamiin kasvihuonepäästöihin. Hyvä uutinen oli, että tutkimuksen seurauksena useat yritykset liittyivät ympäristöjärjestelmään, joka tukee päästöjen vähentämistä. Meillä on puhuttu paljon Suomen oman tuotannon päästöistä, mutta vähemmän siitä, että samaan aikaan Kiinassa ja Intiassa on yhä rakennettu uutta hiilivoimaa, osaltaan myös Suomeen tuonnin tarpeisiin. Tuonnin päästöihin on kiinnitettävä enemmän huomiota, sillä sen osuus on Suomen ympäristökeskuksen mukaan yli puolet suomalaisten elinkaaripäästöistä. Myös verotus voi olla osa ratkaisua. Hallitusohjelmassa onkin sovittu elintarvikkeiden ja muiden kulutustuotteiden elinkaaripäästöjen arvioinnista niin, että kulutusverotuksessa voitaisiin huomioida ilmasto- ja ympäristövaikutukset. Ratkaisu voisi olla niin sanotun kestävän kehityksen arvonlisävero, joka tarkoittaisi, että kestävästi tuotettuja tuotteita ja palveluja voitaisiin suosia nykyistä alemmalla veroprosentilla. On hyvin tärkeää, että tämänkaltainen uudistus tehtäisiin sosiaalisesti oikeudenmukaisesti, eikä se saisi johtaa elämisen kustannusten kallistumiseen. Suomi haluaa olla päästöjen vähentämisessä edelläkävijä. Siksi meidän on kehitettävä malleja, jotka vähentävät päästöjä paitsi Suomessa myös globaalisti. Näin parannetaan myös suomalaisten kestävästi toimivien yritysten menestymisen edellytyksiä. Nyt on hyvä aika edistää uudistuksia. Verotuksen uudistamistarpeista puhui myös Norjan verotutkimuskeskuksen johtaja Guttorm Schjelderup ( HS 8.10), joka esitti huolensa monikansallisten yritysten vallan kasvusta ja verosuunnittelusta sekä rikkaiden mahdollisuudesta räätälöidä verotusta mieleisekseen. Uhkakuvana on verokertymien hupeneminen. Hänen mukaansa päättäjät tarvitsevat enemmän tutkimustietoa ja siksi verotuksen tutkimuskeskuksia tulisi olla kaikissa Pohjoismaissa. Uudistustarpeita on, miksi ei siinä apuna voisi olla tällainen keskus Suomessakin? Kirjoittaja on Sdp:n kansanedustaja.