Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Kunnat eivät varaudu vaaroihin, koska se maksaa eikä houkuttele asukkaita – Koronakriisin pitäisi herättää päättäjät

Varautuminen ja riskienhallinta ovat taloudellisesti halvin tapa kohdata kriisitilanteita ja minimoida haittoja. Julkisten organisaatioiden taloustilanne on johtanut ratkaisuihin, joissa turvallisuustoimien painopiste on jälkisammutuksessa. Kyse on myös kamreeritalouden ongelmasta. Jos aktiiviseen turvallisuuteen panostetaan, se näkyy heti kuluina taloussuunnitelmaa tehtäessä. Tarvitaan johdon vastuullista punakynää turhien menojen karsimiseksi. Vahingon sattuessa, sirpaloituvat kulut hyvässä lykyssä tilikarttaan niin, että suurta vahinkoa ei ole sattunut. Huonon varautumisen kustannukset maksaa aina veronmaksaja tai asiakas. En ole vielä kuullut yhdenkään kunnanjohtajan sanovan: me investoimme ja varaudumme turvallisuuteen, joka sisältää arkiturvallisuuden lisäksi myös kriisinhallinnan järjestelyt. Hyvä kriisinhallintajärjestelmä ei houkuttele muuttajia kuntaan. On vaikea kuvitella, että kunnan mainostaulussa uusia asukkaita toivottaisi tervetulleeksi eristys- ja pelastusvarusteisiin pukeutunut joukko lupauksenaan suojella heitä mahdollisissa kriisitilanteissa. Tilanne on kuin matkustajalentokoneessa. Matkustamohenkilökunta on naamioitu tarjoilemaan drinkkejä ja ruokaa. Tosiasiallinen tehtävä on kuitenkin turvallisuus- ja pelastustoimet vaara- ja onnettomuustilanteissa. Matkustajat eivät varmaan ottaisi sitä lentoyhtiötä, jonka matkustamohenkilökunta olisi jo valmiiksi sonnustautunut tehtävänsä mukaisiin varusteisiin. Pään pensaaseen laittaminen luo enemmän turvallisuuden tunnetta kuin varautuminen. Jotakin vastuullisten päättäjien pitäisi tehdä paremmin kuten koronakriisi osoittaa. Oma valintani olisi panostaa enemmän varautumiseen ja riskeiltä suojautumiseen kuin kriisijohtamisen taitoihin. Kaikki varautuminen ei myöskään ole varastojen perustamista. Se on huolehtimista toimintojen jatkuvuudesta ja organisaation sitkeydestä vaikeissa olosuhteissa. Hyvän suunnittelu, jaettu tilanneymmärrys sekä tehokas luottamusta rakentava viestintä ovat avainasioita. Ihmisten käyttäytymiseen vaikuttamalla saadaan myös paljon aikaan. Tarvitaan aktiivista toiminnallista riskienhallintaa ja tehokasta turvallisuuden hallintajärjestelmää osana operatiivista johtamista. Ihmisten käyttäytymistä ohjaa yksilön oikeuksia korostava ajattelumalli – olemme vapaita jostakin ja saamme itse päättää. Valtion tai kunnan puuttuminen tähän vapauden illuusioon on ainakin medialle myrkkyä. Vapauden vastapainona pitäisi korostaa vastuuta omasta käyttäytymisestä ja lähimmäisten turvallisuudesta. Erityisesti käyttäytymiselle asetettavat vaatimukset kohdistuvat kriisin etulinjassa työskenteleviin, mutta meidän jokaisen on kannettava myös ennakoivaa vastuuta koko yhteisön selviämisestä. Tämä on yhteispeliä. Kirjoittaja on turvallisuusasiantuntija FlyWell Ky:ssä.