Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Tähtijutut Moro Näköislehti Mielipiteet

Kymmenen kysymystä koronaviruksesta: Mitkä ovat oireet, miten virus tarttuu, onko tauti tappava ja miten sitä voi ehkäistä?

Uudentyyppisen koronaviruksen on vahvistettu tarttuvan ihmisestä toiseen. Kiinan Wuhanin, Pekingin ja Guangdongin lisäksi tartuntoja on havaittu useissa muissakin maissa. Kiinassa leviävä koronavirus on sukua sars-virukselle, johon kuoli vuosina 2002–2003 noin 800 ihmistä ympäri maailmaa. Sars-epidemia alkoi Kiinasta. Johtava asiantuntija Jussi Sane Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) vastaa virusta koskeviin kysymyksiin. Mistä koronavirus on peräisin ? – Kiinan Wuhanissa tavattiin keuhkokuumeiden rypäs, jonka aiheuttajaksi Kiinan viranomaiset ovat tunnistaneet uuden koronaviruksen. –  Uusi virus on geneettisesti hyvin paljon sars-koronaviruksen kaltainen, samanlainen kuin lepakoilla esiintyvät virukset. Ihmiseen se on voinut siirtyä jonkin väli-isännän eli toisen eläimen kautta. Mikä on tartuntojen lähde? – Tämänhetkisen tiedon mukaan useita tapauksia yhdistää oleskelu Wuhanissa torilla, missä myydään mereneläviä ja eläviä eläimiä. Tartuntojen lähdettä ei kuitenkaan vielä tiedetä. – Avoimia kysymyksiä on vielä paljon. Viruksen perimä on julkistettu, ja monet virologit maailmalla prosessoivat sitä dataa. Uutta tietoa tulee koko ajan. Miten virus tarttuu ihmisestä toiseen? – On vahvistettu, että virus tarttuu ihmisestä toiseen, mutta siihen vaaditaan todennäköisesti lähikontakti esimerkiksi perheenjäsenten kesken.  Emme vielä tiedä, miten tehokkaasti virus leviää väestötasolla, jos esimerkiksi lentokoneessa tai linja-autossa joku yskii tai aivastaa. – Kyseessä on sars-tyyppinen koronavirus, joka aiheuttaa hengitystieinfektioita. Ne voivat levitä ihmisestä toiseen esimerkiksi käsien välityksellä tai jostain pinnalta. Miten vakavan taudin virus aiheuttaa? – Maailmalta saamamme tiedon mukaan suurin osa sairastumisista on ollut lieviä infektioita. Alkuviikolla tiedossa olleissa kuolemantapauksissa useimmilla on ollut altistavia tekijöitä, kuten perussairauksia tai korkea ikä. – Kuolemantapauksia ei ole ollut nuorilla, perusterveillä ihmisillä. Tämä on tärkeä tieto. Jos tauti on keskimäärin lievä ja aiheuttaa kuolemantapauksia lähinnä vain riskiryhmissä, tilanne ei ole niin vakava. Mitä ovat taudin oireet ja itämisaika? – Oireita ovat kuume, hengenahdistus ja yskä. Joillain on ollut myös keuhkokuumeeseen viittaavia löydöksiä. – Itämisajasta ei ole vielä varmuutta. Arviot liikkuvat muutamasta päivästä kahteen viikkoon. Onko siihen lääkkeitä tai rokotetta? – Ei ole mitään spesifiä (erityistä) lääkettä. Hoito on oireiden mukainen. Virusperäisiin tartuntoihin esimerkiksi antibiooteilla ei ole mitään vaikutusta, mikä on ikävä puoli. Lue lisää: Rokotusta koronavirusta vastaan on yritetty kehittää tuloksetta jo kauan – Johtaja THL:stä: ”Mikään rokotteista ei ole lähelläkään käyttöä” Puhutaanko jo epidemiasta? – Tapaukset ovat olleet pääasiassa Wuhanissa tai ihmisillä, jotka ovat matkailleet siellä. On tämä vähintäänkin alueellinen epidemia, mutta laajamittaista leviämistä ei vielä ole havaittu. Miten pitää varautua, jos matkustaa Kiinaan tai muihin maihin, joissa virusta on tavattu? – Tällä hetkellä eurooppalaisten matkailijariski on arvioitu pieneksi. Se voi muuttua, kun opimme lisää taudin tarttumistavasta ja tehokkuudesta. – Käsihygieniasta pitää huolehtia, kuten monen muunkin tartuntataudin kohdalla. Kädet pestään saippualla ja vedellä sekä käytetään tarvittaessa myös käsihuuhdetta. Eläimiin koskemista pitää välttää markkinoilla ja muualla. Onko Suomessa jo varauduttu taudin uhkaan? – THL koordinoi ja seuraa tilannetta Euroopan tautivirasto ECDC:n ja maailman terveysjärjestö WHO:n kanssa. Jos Suomeen saapuu riskialueilta ihminen, jonka oireet sopivat taudinkuvaan, pystymme diagnosoimaan viruksen. Terveydenhuollossa on valmiit toimintamallit tähän liittyen. Onko lentokentillä erikoistoimenpiteitä? –  WHO ei suosittele erityisiä toimia matkailijoille eikä rajoituksia matkustamiseen tai kansainväliseen kauppaan. – Lentokentillä ei ole suunnitelmissa seulontoja. Ne ovat tutkimusten mukaan tehottomia ja on iso riski siihen, että tulee vääriä positiivisia tuloksia. Matkustajien valistaminen on tärkeämpää: jos tulee oireita, ihmiset osaavat hakeutua hoitoon. Sikainfluenssa. Viimeisin pandemia eli maailmanlaajuinen epidemia oli H1N1-viruksen aiheuttama sikainfluenssa vuosina 2009–2010. Taudin aiheuttaja oli uusi influenssaviruksen muoto, joka on sukua sian influenssavirukselle. Tautina sikainfluenssa oli kuitenkin varsin lievä. Suomessa toteutettiin nopealla aikataululla rokotuskampanja virusta vastaan. Lintuinfluenssa. Kaakkois-Aasiassa puhkesi vuonna 2013 lintuinfluenssaepidemia, joka levisi sieltä myös Keski-Aasiaan, Lähi-Itään ja Afrikkaan. Lintujen influenssavirukset tarttuvat ihmiseen yleensä huonosti. Lähes kaikki sairastuneet ovat olleet läheisessä kosketuksissa siipikarjaan. Sars. Virus aiheutti epidemian vuosina 2002–2003. Sars lähti liikkeelle Guangdongin alueelta Kiinasta. Sen aiheutti aiemmin tuntematon eläinkunnan koronavirus. Tautiin sairastui maailmanlaajuisesti noin 8 500 henkeä, joista noin joka kymmenes kuoli.