Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Martina Akrenius, 36, laihtui kuukaudessa vain 48-kiloiseksi, söi pelkkää kasvislientä ja itki kivusta – Vasta oikea ruokavalio ja elämäntapamuutos saivat refluksitaudin kuriin

Se tunne, kun pystyy taas syömään ja juomaan normaalisti. Se hetki, kun saa nauttia hyvästä ruoasta ilman polttavaa kipua, vatsan turpoamista ja vatsahappojen nousemista ruokatorveen. Sitä tunnetta Järvenpäässä asuva toimittaja ja mindfulness-ohjaaja Martina Akrenius ei uskonut enää kokevansa. Loppuvuodesta 2019 pitkään jatkunut taistelu refluksitaudin kanssa alkoi kuitenkin kääntyä voiton puolelle. – Viimeinen vuosi oli niin täynnä epätoivoa, etten uskonut oireilun loppuvan koskaan. Kaiken jälkeen tuntuu niin hyvältä syödä. Nyt mietin, miten syöminen saattoi joskus olla itsestäänselvyys, Akrenius huokaa. Yöhikoilua, rintakipuja ja palan tunnetta kurkussa Se oli eräänlainen gut feeling, mahanpohjatuntemus. Niin Akrenius kuvaisi tunnetta, joka kielii siitä, ettei kaikki ole kunnossa. Se oli päällimmäisin olotila myös vuonna 2016, kun aiemmin lievänä ja satunnaisena ilmennyt närästys alkoi oireilla rajummin – ja ympärivuorokautisesti. – Ensin närästys paheni, ja sitten tulivat yöhikoilu ja rintakivut. Nukkuminen oli vaikeaa, kun sydän hakkasi tuhatta ja sataa. Päivisin oli palan tunne kurkussa ja ruoka tuntui jäävän vatsalaukkuun, Akrenius kuvaa. Närästysoireiden paheneminen oli osa laajempaa terveydellistä romahdusta. Akreniuksella oli hiljattain diagnosoitu yliliikkuvuusoireyhtymä (hypermobiliteettisyndrooma), joka selitti krooniset kivut. Vatsakipujen takia tehty gastroskopinen tutkimus puolestaan paljasti vatsalaukun läpän heikentyneen. Lääkärit eivät osanneet sanoa, liittyivätkö vaivat toisiinsa, mutta se oli todennäköistä. Akrenius tietää, että heikentynyt sidekudos yliliikkuvuusoireyhtymän taustalla vaikuttaa myös vatsan toimintaan. Lääkäri diagnosoi refluksitaudin ja määräsi hoidoksi happosalpaajat. Ne auttoivat jotenkuten. Varsinainen hoito oli kuitenkin omissa käsissä. Etsittyään tietoa netistä ja kirjoista Akrenius onnistui räätälöimään itselleen sopivan, kurinalaisen ruokavalion, jonka avulla pystyi elämään oireetta vuoden verran. – Söin kaurapuuroa, mustikoita, riisiä, tiettyjä vihanneksia, luonnonjogurttia ja kanaa. Tein ruoat uunissa ja pidin annoskoot pieninä. Happosalpaajien ja ruokavalion yhdistelmä oli toimiva kombo, Arkenius summaa. Stressin, ruokavalion ja kahvin yhdistelmä on paha Kun Akrenius muutti kumppaninsa kanssa Englantiin vuonna 2017, myös refluksitauti heräsi horroksestaan. Tuolloin hän oli jo lopettanut lääkkeiden käytön, koska oireet pysyivät poissa ilman niitä. Myös ruokavalio oli monipuolistunut ja närästysoireiden laukaisijana tunnettu kahvikin saanut synninpäästön. – On vaikeaa sanoa, mistä oireiden paheneminen johtui. Ehkä triggerinä oli stressi, ruokavalio tai kahvi, jota olin taas alkanut juoda. Tai ehkä se oli seurausta niistä kaikista, Akrenius aprikoi. Ratkaisuja oli kuitenkin vain yksi: happosalpaajien käyttöönotto ja tiettyjen ruokien eliminointi. Niillä keinoin oireet pysyivät taas aisoissa parin vuoden ajan. Loppuvuodesta 2019 tilanne räjähti käsiin. – Yhtenä aamuna syöty puuro aiheutti kovat rintakivut, röyhtäilyn ja vatsan turpoamisen. Sen jälkeen pystyin syömään vain kasvislientä ja ajoittain hunajaa. Makasin sängyssä, pyörtyilin ja itkin kivusta iltaisin. Yhdessä kuukaudessa 178 senttiä pitkän naisen paino romahti 63 kilosta 48 kiloon. Akrenius sai lähetteen uuteen gastrokopiaan, jossa hänen vatsastaan otettiin 12 koepalaa. Mitään ei kuitenkaan löytynyt. Monia lääkkeitä kokeiltiin ja jokin niistä tuntui jopa toimivan – mutta vain hetkellisesti. Sitten koitti päivä, kun Akrenius ei päässyt enää omin avuin sängystä ylös. Myös uloste muuttui mustaksi. Se oli hälyttävä oire. – Päivystyksessä todettiin sisäinen verenvuoto. Valkosolutasot putosivat ja maksasta löytyi tummumia, joiden perusteella epäiltiin jopa akuuttia leukemiaa. Minut siirrettiin eristykseen verisairauksiin erikoistuneelle osastolle. Syöpäepäily oli sokki, mutta osoittautui onneksi vääräksi. Myöhemmin hän sai tietää, että verenvuoto saattoi johtua gastrokopiasta. Se on yksi toimenpiteen riskeistä. Verensiirron jälkeen verenpaine ja veriarvot tasaantuivat ja tilanne kirkastui. – Vatsani alkoi sietää sosekeittoja ja muita pehmeitä ruokia. Vaikka oireiden syy ei silloin selvinnyt, on todennäköistä, että refluksitaudilla oli osuutensa asiaan, Akrenius kiteyttää. Vertaistuki auttoi ruokavalioremontissa Talvella 2019 Akrenius palasi puolisonsa kanssa Suomeen. Käytössä oli englantilaisesta sairaalasta saatu vahva happosalpaajalääkitys. Refluksitauti oli sitkeä seuralainen vielä yli puolen vuoden ajan. – Oireiden jatkuessa aloin tosissani etsiä tietoa taudista ja sen hoidosta. Törmäsin ensi kertaa sellaiseen ajatukseen, että mitä jos vatsassani on liian vähän vatsahappoja. Silloinhan ruoka ei sula. Siitä alkoi matka kohti totaalista ruokavalioremonttia. Facebookin närästysryhmästä saamansa vertaistuen rohkaisemana Akrenius otti käyttöön tietynlaisen ruokavalion, vahvat probiootit, sekä erilaiset lisäravinteet vatsan limakalvoa vahvistamaan. Ruokavalio täydentyi myös ravintorikkaalla luuliemellä. – Yksi mahtava löytö oli veteen laimennettu omenaviinietikka. Aloin ottaa sitä puoli tuntia ennen ruokailua. Käytän sitä edelleen. Se auttaa ruokaa pilkkoutumaan. Avainasemassa refluksitaudin hoidossa on ollut ruokapäiväkirja. Sen avulla on voinut seurata syötyjen ruokien ja oireiden välisiä yhteyksiä. Akreniukselle oireita aiheuttavat esimerkiksi hiilihapolliset juomat, kahvi, alkoholi, suklaa, sipulit, raa'at vihannekset sekä rasvaiset ja friteeratut ruoat. – Nyt kun ymmärrän asioista enemmän, voin halutessani syödä myös suklaata tai juoda kupin kahvia. Tiedän, miten saan oireet rauhoittumaan. Akreniuksen ruokapyramidi koostuu nykyään lähes yhtä monipuolisista ruoka-aineista kuin ennen diagnoosin saamista: vaaleasta lihasta, kalasta, hedelmistä, vihanneksista, jogurteista, sosekeitoista sekä riisi- ja kaurapohjaisista ruoista. Kokonaisuutta täydentävät vatsaa hellivät ravintolisät ja -entsyymit. Iltapalan hän nauttii viimeistään pari kolme tuntia ennen nukkumaanmenoa ja nostaa öisin sängynpäätyä. Päätös lopettaa lääkitys oli tärkeä Oireilun pani aisoihin paitsi totaalinen elämäntapamuutos, myös päätös lopettaa lääkitys. – Lopetin happosalpaajien käytön porrastetusti, minkä myötä ruoka alkoi sulaa eikä vatsa turvonnut enää. Lääkkeiden takia B12-vitamiini, kalsium ja rauta eivät välttämättä imeytyneet kunnolla ja vatsani happotasapaino oli sekaisin. Akrenius on nykyään täysin lääkkeetön. Lääkevastaiseksi hän ei kuitenkaan halua leimautua. – On tärkeää mennä lääkärille, mutta asioista kannattaa ottaa itsekin selvää. Oma kokemukseni on, että vahvoja happosalpaajia määrätään pitkäaikaiseen käyttöön kertomatta riittävästi niiden mahdollisista haittavaikutuksista. Akrenius on kokenut paitsi turhauttavana, myös palkitsevana sen, että tietoa piti etsiä itse. Vaikeat kokemukset inspiroivat kirjoittamaan mindfulness-kirjan, joka on paraikaa työn alla. – En ehkä koskaan pääse refluksitaudista eroon, mutta olen oppinut elämään sen kanssa mielekkäästi. Olen tehnyt kivun kanssa sovun. Sairaus Närästys on vain yksi refluksitaudin oire Närästyksen perusoireet ovat monille suomalaisille tutut: rintaan pistää ja röyhtäyttää, ruoka ei tunnu sulavan ja vatsahapot nousevat ruokatorveen. Refluksitaudista puhutaan, jos oireilu on säännöllistä, voimakasta tai vähitellen pahenevaa. Närästys on vain osa oireenkuvaa. – Refluksitaudin oireita ovat närästys, röyhtäily, mahahappojen tai mahan sisällön nousu ruokatorveen, nielemiskipu, yskä, äänen käheys, kiillevauriot ja astmaoireet. Moni kuvailee palan tunnetta kurkussa ja polttavaa tunnetta rinnassa, ynnää Pihlajalinnan gastroenterologian erikoislääkäri Juha-Matti Laaksonen . Refluksitauti on yleinen vaiva. Länsimaissa sitä esiintyy noin joka viidennellä. Usein taustalla on joko geneettinen alttius tai elämäntavat – tai molemmat. Juuri elämäntapojen hienosäätö on myös omahoidon selkäranka. – Viisi perusasiaa toimii parhaiten. Ne ovat painonhallinta, maltti alkoholinkäytössä, tupakoimattomuus, stressinhallinta ja riittävä uni. Tärkeää on myös löytää itselle sopivat elintarvikkeet, sanoo personal trainer ja ravitsemusterapeutti Petteri Lindblad . Tyypillisimpiä oireita aiheuttavia ja siten välteltäviä elintarvikkeita ovat kahvi, sipuli, valkosipuli, paprika, suklaa ja hiilihappojuomat. Merkitystä on myös annoskoolla ja ateriarytmillä. – Kannattaa välttää isoja, raskaita ja rasvaisia aterioita sekä pureskella ruoka hyvin, Lindblad kiteyttää. Refluksitaudista kärsiville on olemassa erilaisia käsikauppalääkkeitä. Apua voi olla myös asentohoidosta, kuten sängyn päädyn korottamisesta. Tärkeää on huomioida yksilölliset tekijät. Aina kotikonstit eivät riitä. Kroonistuvat ja pahentuvat oireet voivat ilmetä rajuna laihtumisena tai melenana, eli sisäisestä verenvuodosta kielivänä ulosteena. Toisille kehittyy stiktuuroja eli ruokatorven ahtaumia tai pahanlaatuisia kasvaimia. – Jos hälyttäviä oireita ilmenee, on syytä hakeutua lääkäriin välittömästi. Toki apua kannattaa hakea jo siinä vaiheessa, jos kotihoito ja käsikauppalääkkeet eivät auta, Laaksonen sanoo.