Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Pirkanmaan reunakuntien ulkoistukset säilymässä: ”Näyttää siltä, että pahimmat ongelmat uudistuksesta on poistettu”

Maakuntien hyvinvointialueet eivät vie niiltä edellytyksiä toimia, jos tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikon (kesk.) painotus tiistain tiedotustilaisuudessa pätee. Tosin yhtiöt joutuvat neuvottelemaan roolinsa ja sopimuksensa jatkaa hyvinvointialueensa kanssa, siirtymäajan jälkeen. Näin arvioivat Parkanon kaupunginjohtaja Jari Heiniluoma , Virtain kaupunginjohtaja Juha Viitasaari ja Pihlajalinna-konsernin hallituksen puheenjohtaja Mikko Wirén , tiistaisen ministerien tiedotustilaisuuden jälkeen. Virroilla on Ruovettäkin palveleva oma yhtiö Keiturin Sote. Muut Pirkanmaan rajoilla terveyskeskuksensa ulkoistaneet kunnat ovat valinneet Pihlajalinnan yhteisyhtiön toimijaksi. Tästä huolimatta molempia kohdeltaneen samalla tavalla, jos ja kun maakunta-sote toteutuu vuonna 2023. Näin uskoo Viitasaari. – Mikä voi olla tämän vastaista, kun palvelut toimivat. Se kuitenkin huolettaa, että ratkaisut on tehty kasvukaupunkivetoisesti. Ei ole yksiselitteistä, että tasa-arvo ja maaseudulle olennaiset edellytykset toteutuvat. Kunnan rooli pienenee, Viitasaari miettii. Heiniluoma muistuttaa, että soten ulkoistukset tulevat maakunnan päättäjien arvioitavaksi. Hän ei kuitenkaan usko, että maakunnan johto edes haluaa päättää sopimuksesta yksipuolisesti parin vuoden siirtymän jälkeen. – Toimintamallimmehan täydentää tehokkaasti ja perin joustavasti sote-uudistusta osana hyvinvointialuetta. Oletetaanpa, että korona iskisi Parkanon terveyskeskukseen. Me siirtäisimme heti Kihniöön potilaamme, eikä siitä tarvitse neuvotella, Heiniluoma tiivistää. Edes ministerien korostama 49 prosentin raja ostopalveluissa ei hätkäytä Wiréniä. Hän muistuttaa, että Pirkanmaalla on esimerkiksi ortopedejä noin sata, kolme toimii Jämsän sairaalassa. – Katsotaanko edes Coxaa kokonaisulkoistukseksi, vaikka se tekeekin tekonivelleikkauksia ja ortopedejä on paljon? Jämsässäkin leikkaamme yli 600 tekoniveltä kokonaishoitona vuodessa: lasketaanko se julkiseksi sairaalaksi vai yksityiseksi? Tampereen Sydänsairaala on maailman sadan parhaan joukossa. Jos se ei saisi ottaa potilaita maakunnan ulkopuolelta, lopputulos olisi katastrofi, Wirén miettii. Wirén laskee, että Pirkanmaalla yleislääketieteen hoidoissa voi olla 250 000 potilasta ilman, että se rikkoisi 49 prosenttiin määriteltyä rajaa. – Esityksen mukaan maakunta itse päättää, mitkä ulkoistetut palvelut voivat jatkaa. Ministereitä kuultuani näyttää siltä, että pahimmat ongelmat uudistuksesta on poistettu. Arvioitavaksi jää, miten aluksi ministeriön rahaohjauksessa maakunnat toimivat, ennen kuin pääsevät itsenäisesti ratkaisijoiksi. Wirén miettii sitäkin, jääkö hyvinvointialueen päättäjille oikeus irtisanoa täysin lakien mukainen sopimus, vaikka virheettömästi toiminut yritys haluaisi jatkaa. Wirén muistuttaa, että keskittämisasetus päästi ryöpyn irti, aluesairaaloita ja pieniä keskussairaaloita työntekijöineen katosi iso joukko yliopistokaupunkeihin. Poliittisten päättäjien uskoma väite oli, että pienet yksiköt ovat kalliita. Väite osoittautui tekaistuksi, sillä lopetettujen joukossa oli erittäin tehokkaita aluesairaaloita, ja jäljelle jäi monia kalliita keskussairaaloita.