Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

THL:n johtava asiantuntija pitää selvänä, että koronavirusta vastaan joudutaan taistelemaan vielä pitkään: ”En usko ollenkaan, että se on tukahdutettavissa”

Oli tavallinen arkipäivä viime joulukuun lopulla. Kuten niin monesti ennenkin, johtava asiantuntija Jussi Sane tutki työpaikallaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL) raportteja. Niitä Euroopan tautienehkäisy- ja valvontavirasto, maailman terveysjärjestö WHO ja muut terveysturvallisuutta valvovat tahot lähettävät päivittäin THL:ään ja kertovat maailmalla havaituista viruksista tai muiden tautien ja sairauksien kulusta. Nyt raporteissa vilahteli tieto, että Kiinan Wuhanissa oli ilmennyt selittämätöntä keuhkokuumetta. Vielä hälytyskellot eivät soineet Sanen päässä, sillä signaaleja epätavallisista terveysuhista havaitaan maailmalla aika ajoin. Kunhan kuukausi oli kulunut ja tultiin tammikuun puoliväliin, Sane ja muut asiantuntijat THL:ssä tiesivät, että menossa oli jotain poikkeuksellista. – Kun esimerkiksi Thaimaassa alkoi matkailijoilla esiintyä koronavirusta, oli selvää, että Kiinan Wuhanin suhteellisen matalat tartuntaluvut eivät voineet pitää paikkaansa. Oli pääteltävissä, että epidemian täytyi olla levinnyt siellä jo laajemmin ja monia tapauksia oli havaitsematta. Aloin uskoa, että tässä on aineksia vähintään paikalliseen epidemiaan. Yksi asia yllätti THL:n terveysturvallisuusosasto reagoi tilanteeseen ja perusti koronaviruksen tilanneryhmän. Jussi Sanesta tuli sen vetäjä. Seuraavat seitsemän kuukautta, kiihkeän kevään ja vähän rauhallisemman kesän ajan hän oli pääosin ”komentohuoneen pomo” ja työskenteli koronaviruspandemiaa koskevan operatiivisen torjuntatyön ytimessä THL:ssä. Se tarkoitti muun muassa riskinarviointia, ohjeistusta, viranomaisyhteistyötä ja osallistumista neuvotteluihin hallituksen kanssa. Koronakevään aikana Sanen työpäiviä voi kuvata muutamalla sanalla: televisioon, työpaikalle, televisioon, työpaikalle. Sane arvioi antaneensa tänä vuonna ainakin yli sata haastattelua. Televisiokanavien kaikki ajankohtaisohjelmat ovat tulleet tutuiksi. Median työn nopea rytmi yllätti hänet. – On ollut aikamoinen yllätys, miten nopeasti media tarvitsee tietoa ja tekee uutisia. Nopea sykli toi meille paljon haasteita. ”Aikamoinen vuosi” Koronakevään kiireisimpään aikaan Jussi Sanen vapaa-aika oli miltei peruttu. Työpäivät alkoivat usein aamutelevision haastattelulla ja päättyivät iltakahdeksan aikaan. Viikonloppuvapaita ei juuri ollut ennen kuin tilanne alkoi rauhoittua ja valmiustiimiä laajennettiin. – No, kyllähän sitä jaksaa, Sane vastaa kysymykseen jaksamisestaan. Toisin kuin maallikoille, Sanelle pandemian tulo ei ollut yllätys. – Pandemiat on nähty alalla lähes väistämättömiksi. Tilanteeseen oli THL:ssä valmistauduttu ennalta. Meitä oli koulutettu siihen. Ei Sanekaan silti sitä kiistä, etteikö tämä vuosi olisi erikoinen. – Aikamoinen vuosi tämä on ollut ja ammatillisesti hyvin poikkeuksellinen. ”Panikoinnista ei ole hyötyä” Sane sanoo, ettei koronakevään kiihkeimpinäkään päivinä tuntenut olevansa keskellä katastrofia. – Panikoinnista ei ole mitään hyötyä. Asiat täytyy ottaa rauhallisesti. Sanea tyynnytti ymmärrys siitä, ettei kenelläkään voinut uudessa tilanteessa olla aukotonta varmuutta siitä, mitkä valinnat olivat oikeita. – Se piti hyväksyä, Sane sanoo ja näkee tilanteen niin, että THL:n tehtävänä on tehdä arvioita ja antaa suosituksia, ja poliittisten päättäjien tehtävänä on tehdä niiden pohjalta päätökset. Sane ei halua arvioida, mitä nykytiedon valossa olisi pitänyt keväällä tehdä toisin, vaan pitää tärkeänä, että myöhemmin tehdään tieteellinen arvio siitä, mitkä keinot osoittautuivat koronapandemian torjuntatyössä tehokkaimmiksi. ”Sulkutoimet eivät voi olla pitkäaikaisia” Euroopassa ja Aasiassa on todettu loppukesästä jälleen paljon koronavirustartuntoja, mutta tautiin ei enää kuolla yhtä paljon kuin keväällä. – Onko virus laimentunut, siitä tarvitaan tutkimusnäyttöä. Tautia esiintyy nyt aiempaa enemmän nuorilla aikuisilla, mutta tauti on heillä yleensä lievä. Heistä läheskään niin moni ei päädy sairaalahoitoon kuin ikääntyneistä. Sane sanoo jo keväällä olleen selvää, että koronapandemiassa on kyse pitkän ajan taistelusta ja viruksen kanssa joudutaan elämään pitkään. – Kuten WHO:n pääjohtaja totesi, sulkutoimet eivät voi olla pitkäaikaisia. Vaikka maailmalla onkin lyhytnäköisesti suhtauduttu niin, että koronavirus olisi pian voitettu, en usko ollenkaan, että se on tukahdutettavissa. Se tulee kiertämään maapallolla pitkään, mutta onko se myöhemmin enää kansanterveydellinen uhka? Kuinka suuri riski koronavirus on nuorille perussairaille? Jussi Sane mainitsee, että alkukevääseen verrattuna covid-19-sairaudesta tiedetään nyt paljon enemmän, mutta silti esimerkiksi tartuntareiteistä ja -riskeistä on yhä epäselvyyttä eivätkä kaikki uudet tutkimustulokset kestä kriittistä tarkastelua. Koronaviruksesta tiedetään kuitenkin useita perusasioita: riskiryhmässä ovat eritoten vanhat ihmiset. Tauti on runnellut monissa maissa valtaosin yli 80-vuotiaiden ikäluokkaa. Toiseksi tiedossa on, että jos lapsi saa tartunnan, tauti on yleensä lievä tai oireeton. – On näyttöä siitä, että lapset todennäköisesti tartuttavat vähemmän. Kannattaa silti muistaa, että lapsikin voi tartuttaa. Tiedossa on sekin, että pitkäaikaissairaudet lisäävät riskiä sairastua covid-19-taudin vakavaan tautimuotoon, mutta epävarmaa on, kuinka suuri nuorten, perussairaiden ihmisten riski on. – Ruotsissa käytiin yhdessä läänissä läpi koronavirustartunnan saaneiden kuolinsyitä ja havaittiin, että noin 15 prosentilla koronavirus oli peruskuolinsyynä. Monet menehtyneet vanhukset olivat muutoinkin hyvin sairaita: he kuolivat koronan kanssa, mutta se ei ollut kuoleman perussyy. Uuteen työhön Jussi Sane on seurannut koronaviruksen torjuntatyötä aitiopaikalla Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella, mutta ei tee sitä enää kauan. Hän on siirtynyt Maailman terveysjärjestön WHO:n palvelukseen Kööpenhaminaan ja tekee THL:ssä töitä enää osa-aikaisesti vuoden loppuun asti. Aluksi hänen tehtävänään WHO:ssa on arvioida ja välittää eri maihin tietoa koronapandemian vastaisen työn etenemisestä ja niistä opeista, joita siitä saadaan. Pidemmällä tähtäimellä hänen työnään on arvioida ja kehittää eri maiden valmiuksia ennaltaehkäistä, havaita ja torjua terveysuhkatilanteita. – Kyse ei ole ainoastaan koronaviruksesta tai viruspandemioista, vaan muistakin riskeistä, esimerkiksi antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien leviämisestä. Haasteet ovat valtavat, mutta työ etenee pienin askelin.