Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tulospalvelu Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Kelpaisiko osinko, kun tietosi kuitenkin myydään eteenpäin?

Teknologian kehitys tekee arkipäivän askareista yhä helpompia ja nopeampia. Kehitystä tapahtuu jatkuvasti. Tulevaisuuden haaveissa on vaikkapa jääkaappi, joka tilaisi kotiin oikeaa maitoa ja juustoa, ja ehkä huomauttaisi, että juustoa on kulunut nyt runsaasti ja kannattaisi kokeilla kevytversiota. Jo nyt arkipäivän helpottajia on niin paljon, ettei kaikkea tule edes ajatelleeksi. Yhdellä laitteella hoituvat raha-asiat, työasiat ja yhteydenpito ystäviin. Synkronoidussa systeemissä sähköpostiin tulleen lentolipun päivämäärät siirtyvät automaattisesti merkinnäksi kalenteriin oikealle päivämäärälle ja kellonajalle. Mainoksessa tässä kohtaa sanottaisiin "eikä siinä vielä kaikki". Mutta kolikolla on kääntöpuolensa. Eräs päivä kännykkään pamahti push-viesti elokuvan ensi-illasta. En ollut osoittanut elokuvaan minkäänlaista kiinnostusta ostamalla lippuja tai edes googlaamalla sitä. Epäilen kovasti, että kyseessä oli kalenteriani pyörittävän alustan tarjoama maksettu mainos. Lisäksi viime aikoina Facebookin omistaman Instagramin mainokset ovat tuntuneet vallan osuvilta, ihan kuin minua seurattaisiin. Tarkistaessa huomasin, että Facebookilla on oikeus käyttää puhelimeni mikrofonia. Kyseessä voi olla tietysti yhteensattumien summa. Enemmän tapaus muistutti siitä, miten vähän tulee kiinnittäneeksi huomiota siihen, mitä oikeuksia eri sovelluksille lupailee. Ehtojen lukemista tärkeämpää on päästä nopeasti käsiksi tarjottuun palveluun. Kun en itse ole myyjä enkä maksaja, olen myytävä tuote. Tätä voi pitää lähes vakiintuneena käytäntönä sovellusten maailmassa. Kaiken lisäksi tähän mallin kyseenalaistaminen muuttuu yhä hankalammaksi. Ei siksi, että siihen ei olisi mahdollisuutta, vaan siksi, että me käyttäjät emme halua sen muuttuvan. Edelleen harva on valmis maksamaan siitä, että sovellus ei myy käyttäjän tietoja eteenpäin. Yhdysvaltalaisen uutissivuston Axiosin ja Survey Monkeyn toteuttamassa kyselyssä 54 prosenttia vastaajista ei ole valmis maksamaan mitään siitä, että sovellus ei seuraa käyttäjän dataa. Vain 5 prosenttia oli valmis maksamaan 5–9,99 dollaria. Ei siis edes halvimman Netflix-maksun vertaa. Toisaalta varmasti moni maksaa mielellään reilun kympin paremmasta kuvanlaadusta Netflixissä. Arvostaisimmeko omia tietojamme enemmän, jos tietäisimme niiden rahallisen arvon? Axios kertoo, että Yhdysvalloissa senaattori Mark Warner luonnostelee lakialoitetta, jolla voitaisiin määrätä tietynkokoisten verkkoalustojen, kuten Facebookin ja Googlen, kertomaan käyttäjilleen heidän tietojensa kaupallisen arvon. Kaliforniassa taas kuvernööri Gavin Newsom on ehdottanut "dataosinkoa" (data dividend) eli yritysten pitäisi maksaa pääsystä asiakkaan tietoihin. Jo nyt uusilla tietosuojalaeilla on lisätty omien tietojen hallintaa, mutta nekään eivät auta, ennen kuin ihminen on itse kiinnostunut asiasta. Mikä on sinun hintasi? Kirjoittaja on Aamulehden toimittaja ja toimitussihteeri.