Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Suomen taloutta on saatu korjattua paljon. Hukataanko pian jotakin oleellista?

Sellaista ei kannata rikkoa, jota on juuri korjattu. Suomessa käydään hallitusneuvotteluihin talousnäkymiltään epävarmemmassa tilanteessa kuin moneen vuoteen. Maailman taloutta rasittavat edelleen päällä leijuvat kauppasotien uhkat, Britannian brexit-kujanjuoksu sekä pelko talouskasvun hiipumisesta eri puolilla maailmaa aina Kiinaa myöten. Suomi sai kurottua rakenteellista menojen ja tulojen erotusta viime vaalikaudella noin neljä miljardia euroa. Valtiovarainministeriön mukaan kestävyysvajetta pitäisi edelleen kuroa umpeen tulevan hallituksen aikana noin kaksi miljardia euroa eli sen verran olisi saatava lisää tuloja tai karsittava menoja. Tätä taustaa vasten hallitusneuvottelujen talousasioista voi tulla haastava rasti. Vaalien aikaan ilmassa on ollut paljon korvamerkittyjä menolupauksia, mutta vähemmän korvamerkittyjä tulolupauksia. Samaan aikaan on varauduttava taantuman mahdollisuuteen eli jätettävä myös elvytyskeinoja pahojen päivien varalle. Tämänkin vuoksi menojen kuittaaminen lisävelalla ei ole realistinen vaihtoehto, vaan jokaiselle uudelle menolle pitäisi löytää vastaava säästö- tai tulolähde. Haitta- ja kulutusverojen korottamisessakin on rajansa. Ansiotuloverojen korotus leikkaisi puolestaan kysyntää todennäköisesti juuri väärään aikaan, ja verotus on jo muutenkin Suomessa korkealla tasolla. Poliitikkojen lisäksi erittäin suuri vastuu talouden pitämisessä raiteillaan on myös yritysten ja työntekijöiden edustajilla. Syksyn työehtoneuvotteluissa ei kannattaisi unohtaa lähimenneisyyttä. Suomi on saanut viime vuosina kurottua hintakilpailukykyään muun muassa kilpailukykysopimuksen ansiosta. Sopimuksella pidennettiin työaikaa 24 tunnilla ansiotasoa nostamatta. Etenkin vientialat ovat kokeneet hyötyneensä tästä merkittävästi. Kikystä on kuitenkin tullut joillakin aloilla lähes kirosana, ja sille halutaan hyvitystä. Neuvotteluissa kannattaa katsoa harkitusti hieman pidemmälle. Kannattaako ulosmitata sellaista, joka on jo osoittanut toimivuutensa? On kaikkien etu, että palkkaneuvotteluissa päädytään sellaisiin ratkaisuihin, jotka houkuttavat yrityksiä palkkaamaan työntekijöitä ja työelämän ulkopuolella olevia ottamaan työtä vastaan. Tämä olisi parasta politiikkaa sekä inhimillisesti että maan talouden näkökulmasta. Vientiriippuvaisena maana Suomessa tällä on erityisen suuri painoarvo.