Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Ketkä sairastivat viruksen ensimmäisessä aallossa? Tämä koronapotilaista tiedetään

7 279 ihmistä, 0,13 prosenttia suomalaisista. Näin moni on tiettävästi sairastanut koronaviruksen aiheuttaman covid-19-taudin Suomen ”ensimmäisessä aallossa”. Heistä 329 kuoli. Osa on yhä sairaalassa, suurin osa sairasti koskaan sairaalaan menemättä. Mitä heistä tiedetään, ja mitä se kertoo meille uudesta koronaviruksesta? Tätä tutkijat ympäri Suomea yrittävät nyt selvittää esimerkiksi yliopistoilla ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL). Mutta tilastoja on käsiteltävä varoen, painottaa THL:n asiantuntija Jussi Sane . Luvut eivät aina ole sitä, miltä näyttävät. Testitulosten perusteella tartunnat näyttävät iskeneen niin nuoriin kun vanhoihin, joskin vähiten alle kaksikymppisiin. Ikäjakauma ei kuitenkaan ole pysynyt muuttumattomana: Epidemian alkupuolella tauti iski useammin ikäihmisiin, mutta nyt tartunnat painottuvat työikäisiin miehiin. Koronatartunnan saaneiden henkilöiden keski-ikä onkin laskenut epidemian kuluessa: huhtikuussa se oli 45 vuotta, toukokuussa 41 vuotta ja kesäkuussa vain 39 vuotta. Sanen mukaan tilastosta ei kuitenkaan kannata suoraan vetää johtopäätöstä, että tietyillä ikäryhmillä olisi joitakin erityisesti virukselle altistavia ominaisuuksia. Potilasjoukkoa ja sen muutosta selittää luultavimmin viruksen kulkureitti väestössä, jonka käyttäytymistä ohjaavat muuttuvat rajoitukset. Ikäihmiset korostuivat keväällä jonkin aikaa tartuntatilastoissa, koska tautiketjut pääsivät luikertamaan hoivakoteihin, Sane selittää. Niissä on yhdessä paikassa paljon saman ikäisiä ihmisiä, joilla virus aiheuttaa selviä oireita. Kun hoivakotien tautiketjut vähitellen saatiin aisoihin, tartunnan saaneiden keski-ikä laski. Samalla testejä alettiin hiljalleen tehdä myös lieväoireisille, joita suurin osa nuoremmista tartunnan saaneista on. Niinpä nuoria päätyy yhä enemmän tilastoon, Sane sanoo. – Ikäjakaumassa on varmasti monia tekijöitä. Testauksen muutokset vaikuttavat siihen varmasti. Kesäkuussa, kun tartuntoja oli jo ylipäätään selvästi aiempaa vähemmän, nuorten työikäisten osuus lähti selvään nousuun. Sen aiheuttivat 20–29-vuotiaat miehet, joilla todettiin kaksinkertainen määrä tartuntoja verrattuna samanikäisiin naisiin. Miehet eivät silti luultavasti ole naisia alttiimpia tartunnoille, vaan taustalla ovat tutut uutiset miesvaltaisen rakennusalan työ- ja asumisoloista. – Työikäisten miesten osuuden kasvua selittävät ainakin rakennustyömailla todetut tautirypäät, Sane toteaa. Kevään epidemia jäi Suomessa hyvin pieneksi, jos vertaa kansainvälisiin lukuihin. 7 279 ihmistä tarkoittaa keskimäärin noin 131:tä tartunnan saanutta 100 000:ta asukasta kohden, mutta tartunnat ovat levinneet kartalle hyvin epätasaisesti. Kuten arvata saattaa, Suomen koronapotilaat asuvat enimmäkseen pääkaupunkiseudulla. Tartunnan saaneissa on väestöön suhteutettuna myös paljon ulkomailla matkustelleita ja toisaalta maahanmuuttajataustaisia. Nämäkin ryhmät kertovat viruksen kulusta: matkustajat toivat aluksi tartuntoja Suomeen erityisesti pääkaupunkiseudulle. Sen jälkeen tartuntaketjut levisivät nopeiten matalamman tulotason alueilla, joilla ihmisten on ollut vaikeampi vältellä lähikontaktejaan. Esimerkiksi Itä-Helsingissä moni käy asiakaspalvelutöissä julkisilla tai asuu tiiviisti. Ainakin yksi asia näyttää tartunnan saaneiden perusteella selvältä: tartunnat leviävät lähipiirissä. – Tyypillisiä tartuntaklustereita ovat perhepiirit tai tapahtumat, joissa ihmiset ovat pitkään lähekkäin. Niihin liittyy tartuntatilanteita, ei niinkään satunnaisiin kohtaamisiin. Hoivakodit eivät ole ainoita laitoksia, joissa tartunnat leviävät, vaan myös esimerkiksi vastaanottokeskuksista on löydetty suuria tartuntaryppäitä. Tartuntojen jäljityksessä on Sanen mukaan huomattu myös yksi erikoisuus: vaikka matkustajat toivat tartuntaketjut mukanaan ympäri maailmaa, lentokoneissa on havaittu vain vähän tartuntoja. – Kansainvälisellä tasolla on opittu, että koronavirus on tarttunut lentokoneissa aika vähän. Tutkimuksissa on kuvattu pitkiä lentoja, joilla ei tullut tartuntoja, vaikka kyydissä oli taudin kantaja. Mistä se johtuu? Sane pohtii. – Alttiudesta on vielä paljon opittavaa. Vaikka tupakoitsijoiden arveltiin epidemian alussa olevan riskiryhmää, Sanen mukaan ei ole tullut ilmi, että merkittävä osa vakavammin sairastuneista olisi ollut tupakoitsijoita. Nikotiinin on arveltu joissain tutkimuksissa jopa estävän sairastumista. – En osaa sanoa, mikä on tässä uusin tutkimustieto, mutta tupakointi itsessään ei ole selkeä riskitekijä. Ainakaan ei ole tullut ilmi sellaista selkeää yhteyttä, että merkittävä osa menehtyneistä tupakoisi ilman muita riskitekijöitä. Potilasjoukko muuttuu merkittävästi, kun tarkastellaan vain sairaalahoitoon joutuneita ja tautiin kuolleita. 329 kuolleesta, joilla oli todettu koronavirus, 94 prosenttia oli yli 60-vuotiaita ja 67 prosenttia yli 80-vuotiaita. Eniten on kuollut 84-vuotiaita. – Taudin riski korreloi pitkälle iän kanssa, toisin kuin tartunnan riski, Sane summaa. Nuorten riski sairastua vakavasti on pieni. – Esimerkiksi vastaanottokeskuksesta voi löytyä sata, kaksisataa tapausta seulonnassa, mutta ei yhtään sairaalahoitoa vaativaa. Kuolleiden joukko on siis varsin iäkäs. Heistä hieman enemmän kuin puolet, 52 prosenttia, on naisia, mutta toisaalta naiset muodostavat vanhimmissa ikäluokissa enemmistön. Merkittävämpää on, että kuolleista yli 90 prosentilla oli korkean iän lisäksi valmiiksi yksi tai useampi pitkäaikaissairaus. Suurin joukko, 44 prosenttia, asui ennen kuolemaansa hoivakotityyppisessä ympäristössä. Nuorille , perusterveille ihmisille Sanella on hyviä uutisia. Kuolleista alle 70-vuotiaita on vajaat 40 ihmistä, mutta sekin antaa Sanen mukaan liian synkän kuvan taudista. Nuorista kuolleista lähes kaikilla oli jokin merkittävä muu sairaus kuten syöpä tai sydänvaivoja. – Kaiken tuntemamme datan mukaan kuolleista nuorista valtaosalla, lähes sadalla prosentilla on ollut joku perussairaus. Lisäksi koronaviruksen hoito on edistynyt epidemian alkuajoista, kertoo Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Husin infektiosairauksien ylilääkäri Asko Järvinen . Erityisesti veritulppariskin huomaaminen ja ehkäisy on tarkoittanut, että työikäisellä perusterveellä ihmisellä on erinomaiset mahdollisuudet selvitä sairaalasta kotiin. – Erikoissairaanhoidossa kuoli potilaita alussa, mutta ei enää. Toki epidemiatilanne on rauhoittunut, mutta koronapotilaita on myös opittu hoitamaan, Järvinen sanoo. – Tilastot kertovat, että tauti on erityisen tappava kaikista iäkkäimmillä ja huonokuntoisimmilla. Aktiivisemman nuoren ihmisen riski kuolla on sangen pieni – mutta ei nolla. Erot ikäryhmien välillä ovat niin suuret, että keskimääräistä kuolleisuuslukua ei Järvisen mukaan kannata tuijottaa. Samoin keskimääräinen tehohoitojakso kestää 11–12 päivää, mutta yksittäinen potilas voi viettää sairaalassa päivän tai kuukausia. Järvisen mukaan potilasjoukkoa kannattaa nyt tarkastella myös niin päin, että missä väestöryhmissä tartuntoja ei ole ollut. Jos ei ole tartuntoja, ei ole myöskään immuniteettia. Erityisen aliedustettuja Suomen koronatartuntatilastoissa ovat 60–75-vuotiaat aktiiviset ikäihmiset. Heitä on ollut kevään mittaan koronavirustartunnan saaneiden joukossa erityisen vähän suhteessa ikäluokkien suureen kokoon. – Se liittyy varmaan siihen, että tämä väestönosa on eristäytynyt ja ollut siten suojassa. Kun koko väestössä immuniteettia esiintyy ehkä vain 1–2 prosentilla, suojautuneessa ikäryhmässä sitä on selvästi vähemmän, Järvinen arvioi. – Noissa ikäluokissa piilee suuri mahdollisuus tartuntoihin, jos tauti lähtee uudelleen leviämään.