Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Kaivosluvan edellytyksenä jatkossa kunnan oikeusvaikutteinen kaava?

Kunnan hyväksymä oikeusvaikutteinen kaava saattaa jatkossa olla edellytys kaivosluvan saamiseksi. Muun muassa tällainen kirjaus sisältyy työ- ja elinkeinoministeriössä (TEM) valmisteilla olevaan uuteen kaivoslakiluonnokseen. Verkossa kuluneella viikolla järjestetty lakiluonnoksen keskustelu- ja kuulemistilaisuus keräsi parhaimmillaan yli 260 osallistujaa. Kaivoslain uudistaminen kuuluu pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen hallitusohjelmaan. Kaivoslain uudistuksen tavoitteena on parantaa kaivosten ympäristönsuojelua ja toimintaedellytyksiä. Lisäksi hallitus haluaa vahvistaa kaivosten hyväksyttävyyttä paikallisesti ja asianosaisten vaikutusmahdollisuuksia. Kaivos- ja ympäristöluvat yhtenä kokonaisuutena? Lakiluonnoksessa lähdetään siitä, että kaivoslain mukainen vakuusjärjestelmä yhdessä ympäristönsuojelulain mukaisen vakuusjärjestelmän kanssa muodostaisi mahdollisimman yhtenäisen ja kattavan kokonaisuuden erityisesti jälkihoidossa kaivostoiminnan jo loputtua. Myös kaivoksia koskevan luvituksen eli kaivos- ja ympäristölupamenettelyn tulisi tapahtua yhtenä kokonaisuutena tai samanaikaisesti. Lakiuudistuksen tavoitteena on myös maanomistajien aseman ja tiedonsaantioikeuksien parantaminen. Lakia valmistelevaan työryhmään kuuluvan TEM:n kaivosylitarkastajan Riikka Aaltosen mukaan lakiesitys pyritään saamaan valmiiksi vuoden 2020 joulukuussa. ”Oikeaan suuntaan ollaan menossa” Valmisteluryhmässä ympäristöministeriötä edustavan lainsäädäntöjohtajan Riitta Rönnin mukaan kaivostoiminnan ympäristönsuojeluasioissa otetaan askelia eteenpäin, jos hallitusohjelmaan kirjatut tavoitteet sisältyvät lopulliseen lakiesitykseen. – Nyt näyttää siltä, että oikealla tiellä ollaan, mutta lakiehdotusta on edelleen terävöitettävä, jotta se täyttää vielä paremmin hallitusohjelmassa asetetut tavoitteet. Jokaisen ministeriön tulee valmistelutyössään huomioida ympäristönsuojelulliset tavoitteet ja luonnon monimuotoisuus, Rönn korostaa. Riitta Rönnin mukaan myös kunnan tahdon huomioiminen paranee kaivoshankkeissa, jos kaivoslupien edellytykseksi asetetaan kuntatason oikeusvaikutteinen kaava. Rönn toivoo viranomaisten välisen yhteistyön ja yhteensovittamisen lisääntyvän jatkossa kaivoksia koskevien lupien valmistelussa. Kansalaisaloite jo eduskunnassa Eduskunnassa on parhaillaan käsiteltävänä lähes 60 000 allekirjoitusta kerännyt Kaivoslaki nyt! -kansalaisaloite, jonka lähtökohtana on muuttaa kaivoslakia siten, että Suomen maaperän kaivosmineraalit ovat valtion ja maanomistajien omaisuutta. Aloitteessa lisäksi vaaditaan, että vakuudet ympäristövahinkojen, konkurssien ja jälkitöiden varalle säädetään riittäviksi. Vaikka kaivoslain uudistamisen työryhmä käsittelee samaa asiaa kuin kansalaisaloite, kyseessä ovat erilliset prosessit. Lakiuudistusta valmistelevassa työryhmässä ovat edustettuina työ- ja elinkeinoministeriön lisäksi valtiovarainministeriö, ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, saamelaiskäräjät, maakunnat, ely-keskukset, aluehallintovirastot, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes), Geologian tutkimuskeskus, Paliskuntain yhdistys, Suomen Kuntaliitto ry, Kaivosteollisuus ry, Suomen luonnonsuojeluliitto ry, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry ja Teknologiateollisuus ry. Suomessa toimii 36 kaivosta Kaivosalan vajaa vuosi sitten julkaistun toimialaraportin mukaan Suomessa toimi yhdeksän metallimalmikaivosta ja 27 teollisuusmineraalikaivosta. Malminlouhinnassa suurin oli Terrafamen Sotkamon kaivos, teollisuusmineraaleissa Siilinjärvi ja kokonaismäärässä Kevitsa. Vireillä on muutamia hankkeita, joista pitkäaikaisimpia on Soklin fosforikaivos Savukoskella. Esiintymä löydettiin jo vuonna 1967. Sen oikeudet ovat vuodesta 2007 lähtien kuuluneet norjalaiselle lannoiteyhtiö Yaralle.