Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Kaksi kokenutta rikoskomisariota kertoo rikollisuuden nopeasta muutoksesta – eläköityvä poliisijohtaja muistelee uran ikäviä hetkiä: ”Piti tehdä töitä, että sai nollattua asian”

Rikosylikomisariot Ilkka Laasanen ja Pasi Mettälä ovat työssään nähneet läheltä, millainen muutos rikoksissa ja niiden tekotavoissa on 10 viime vuoden aikana Pirkanmaalla tapahtunut. Tietoverkkoihin ja internetiin liittyvä rikollisuus on lisääntynyt huimaa vauhtia, ja huumausainerikosten volyymi on kasvanut merkittävästi. Myös huumausainerikollisuuteen liittyvä oheisrikollisuus kuten omaisuus- ja liikennerikokset ovat poliisien mukaan tämän päivän kasvava ilmiö. Vaikka koko Suomen kattavat rikostilastot osoittavat, että tietyissä rikoslajeissa rikosten määrät ovat vähentyneet, Laasasen mukaan sama kehitys ei välttämättä näy Pirkanmaalla. Monet sellaiset luvut, jotka valtakunnallisesti osoittavat alaspäin, saattavat Pirkanmaalla olla toiseen suuntaan voimakkaan väestönkasvun vuoksi. –Mitä suurempi paikkakunta, sitä isommin esimerkiksi huumausainerikokset näyttäytyvät. Pirkanmaa on kuitenkin liian pieni alue rikollisuuden ilmiöiden tarkasteluun. Monet muutokset ovat koko maan laajuisia tai jopa globaaleja, Laasanen sanoo. Poliisien mukaan myös rikollisuuden järjestäytyneisyys on kasvanut. Rajojen avautuminen on mahdollistanut sen, että ulkomaalaiset ryhmät käyvät Suomessa tekemässä rikoksen ja poistuvat sen jälkeen maasta. Mettälän mukaan haastavia tutkittavia ovat nykyään myös kansainväliset nettipetokset. Asianomistajan tililtä veloitetut rahat siirretään jonnekin maailmankolkkaan, mikä tekee rahojen jäljittämisestä vaikeaa, ellei jopa mahdotonta. Kuulustelut ratkaisevat enää harvoin Muutos on ulottunut rikollisuudesta myös poliisin työhön. Jutut ratkeavat enää yhä harvemmin epäillyn tunnustukseen kuulusteluissa, mikä on tuonut painetta esimerkiksi tekniselle rikostutkinnalle, kun näyttö pitää saada muualta. Toiminta-alue on kuitenkin haastava, sillä tekniikka kehittyy ja verkkorikollisuus löytää jatkuvasti uusia muotoja. Laasanen ja Mettälä näkevät, että Suomen poliisissa ict-tutkinnan valmiustaso on globaalistikin mitattuna hyvä, mutta kehittyä täytyy jatkuvasti. Poliisia työllistävät nykyään myös lukuisat kantelut, sillä ihmiset ovat hyvin valveutuneita omista oikeuksistaan. Tehtävissään poliisi on koko ajan valokeilassa, ja toiminnasta haetaan välillä virheitä tarkoituksenhakuisestikin. Lisää poliiseja Kysyttäessä mikä Laasasta ja Mettälää nykytilanteessa huolestuttaa, molemmat nostavat esiin poliisien resurssien vähäisyyden. Kun verrataan poliisien määrää Euroopan maissa suhteutettuna väkilukuun, Suomen poliisiresurssi on koko Euroopan pienimpien joukossa. Mettälän mukaan paremmilla resursseilla poliisilla olisi mahdollisuus selvittää suurempi osa tavanomaisesta päivittäisrikollisuudesta ja saada enemmän voimaa vakavampiin rikoksiin ja suurten rikossarjojen aukaisemiseen. Laasanen sanoo olevansa huolissaan paitsi poliisiorganisaation myös yksittäisten työntekijöiden puolesta, sillä varsinkin rikostorjunnassa ihmiset ovat kovilla työmäärän vuoksi. –Vaikka saisimme rikostorjuntaan 100 poliisia lisää, niin meidän ei tarvitsisi edes muuttaa organisaatiotamme. Määrä uppoaisi sinne kuin löyly kiukaalle. Kaikille olisi heti tekemistä. Eläkkeelle ”Puukonisku meni ihan vierestä” Jos poliisikoulun pääsykokeet olisivat olleet myöhemmin, yli 44 vuoden poliisiuran tehneestä Ilkka Laasasesta ei olisi välttämättä koskaan tullut poliisia. Rikosylikomisario Ilkka Laasanen laskee, että hän on työskennellyt uransa aikana ainakin kymmenessä erinimisessä poliisiorganisaatiossa. Poliisilaitosten nimet ja välillä tittelitkin ovat vaihtuneet tiuhaan, mutta miehen ura poliisissa on jatkunut yli 44 vuotta. Nyt Laasanen jää eläkkeelle Sisä-Suomen poliisin rikostorjuntasektorin johtajan paikalta. Hän kuvaa ajatuksiaan ristiriitaisiksi, vaikka päätös eläkkeelle jäämisestä on ehtinyt hautua jo hetken aikaa. –Tässä tulee iso elämänmuutos. Onhan eläkkeelle jääminen monella tavalla hyppy uuteen. Vuosi sitten tein itsekseni päätöksen, että noin vuosi vielä, ja se on siinä. Laasanen kertoo olleensa hyvin tyytyväinen ammatinvalintaansa, jonka hän päätti armeija-aikana. Jos poliisikoulun pääsykokeet olisivat olleet eri päivänä, Laasasesta ei välttämättä koskaan olisi tullut poliisia. –Reserviupseerikoulussa ollessani päätin, että haen joko poliisikouluun tai kadettikouluun. Se ratkaisi, kumman pääsykokeet olivat aikaisemmin, Laasanen sanoo ja nauraa Jo ensimmäisten poliisivuosien aikana Laasaselle kävi selväksi, että hän halusi suuntautua rikosten torjuntaan. Hän kertoo saaneensa olla mukana monissa mielenkiintoisissa ja merkittävissä tapauksissa. Suurin osa työvuosista on kulunut Tampereella. Aikoinaan Laasanen tutki myös tunnettua Raisa Räisäsen katoamistapausta. Uran ikävinä asioina Laasanen muistelee niitä hetkiä, kun hänen omat lapsensa olivat pieniä. – Jos silloin raa’an väkivallan tai kuolemantapausten uhreina oli saman ikäisiä lapsia kuin omani, se ei ollut kovin miellyttävää. Siinä piti tehdä töitä, että sai nollattua asian. Rikostutkijan tehtävissä Laasanen muistaa kerran joutuneensa läheltä piti -tilanteeseen, kun mielisairas henkilö yritti huitaista häntä puukolla. – Se meni ihan vierestä, mutta siinä olisin voinut saada puukon sisuksiini. Siihen aikaan ei edes ollut minkäänlaisia suojaliivejä. Laasanen on jo pitkään työskennellyt yhdessä seuraajansa rikosylikomisario Pasi Mettälän kanssa. Molemmilla on Laasasen mukaan hyvin samanlainen näkemys rikostorjunnasta ja sen kehittämistarpeista. – Pyrin antamaan kaiken mikä omasta kokemuksestani ja osaamisestani on annettavaa, ja Pasi jatkaa sitten siitä. uusiin tehtäviin "Ikävät asiat ovat osa tätä työtä" Sisä-Suomen poliisin rikostorjuntasektorin uusi johtaja Pasi Mettälä on työskennellyt rikostorjuntatehtävissä 90-luvulta lähtien. Rikosylikomisario Pasi Mettälä aloittaa uudessa tehtävässä Sisä-Suomen poliisin rikostorjuntasektorin johtajana kesäkuussa. Vaikka työnkuva ja näkökulma rikosten torjuntaan on uusi, vastuualueeseen kuuluvat asiat ovat Mettälälle tuttuja jo vuosien ajalta. Mettälän yli 28 vuoden poliisiurasta reippaasti yli 20 vuotta on kulunut erilaisissa rikostorjuntaan ja rikostutkintaan liittyvissä tehtävissä. Viimeiset viisi vuotta hän toiminut Pirkanmaan tutkintayksikön johtajana. – Minulle ei ole ikinä tullut ajatusta, että irtisanoutuisin ja lähtisin muihin töihin. Työ rikostutkintaorganisaatiossa on äärimmäisen mielenkiintoista. Elämä on kuljettanut niin, että on päässyt näkemään asioita ja työskentelemään erilaisissa tehtävissä, niin se on pitänyt mielen virkeänä. Mettälä on työskennellyt aiemmin rikosten torjunnan parissa Tullissa, Helsingin poliisilaitoksella ja KRP:ssä sekä poliisiuran alkuvaiheessa myös järjestyspoliisina. – Kun nuorena poliisina kenttäpuolella hoidettiin hälytystehtäviä, niin siellä sattui ja tapahtui kaikenlaista ja väkivallanuhkatilanteita oli paljonkin. Rikostutkintatehtävissä Mettälä ei ole joutunut kohtaamaan väkivallan uhkaa, mutta rikostutkinnassa hankalia ja ikäviä asioita ei ole vuosien varrella voinut välttää. Hänen mukaansa poliisille tärkeitä ominaisuuksia ovat sosiaalisuus ja kyky keskustella ihmisten kanssa asiasta kuin asiasta. Mettälä vahvistaa sanonnan, että poliisin työssä näkee elämän kaikki puolet. – Rikostutkinnassa eletään maailmassa, jossa tapahtuu ”ikäviä asioita”. Tavallisella ihmisellä, joka viettää iltaa kotona, ei välttämättä ole lainkaan käsitystä, mitä kaikkea ympärillä tapahtuu. Uuteen tehtävään Mettälä kertoo tarttuvansa hyvällä mielellä. Hänen mukaansa suuria muutoksia tuskin tarvitsee heti tehdä, sillä yli 400 henkilöä kattava rikostorjuntasektori on nykyaikainen organisaatio, jota on kehitetty jatkuvasti. – Tällaisen ison poliisilaitoksen rikostorjuntasektorin johtajuus on tietysti erittäin mielenkiintoinen näköalapaikka rikostorjunta-asioihin Suomessa. Odotan mielenkiintoista toimintakenttää, johon liittyy hallinnollisia asioita, rikostorjunnan kehittämistä ja paljon yhteistyötä eri viranomaisten kanssa.