Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Mysteeri ei ota ratketakseen – Miten yli 100-vuotias lappu päätyi lätäkköön Rantaperkiössä?

Moron lukijoilta tuli taas ilahduttavan paljon tietoa ja tarkkaa historiaa 24.4. Morossa ihmeteltyyn kulkulupaan liittyen, mutta edelleen on mysteeri lapun joutuminen lätäkköön Rantaperkiössä. Heikki Sivonen löysi lapun maalis-huhtikuun vaihteessa Härmälänkatu 20:n edestä vesilätäköstä. Hän pelasti lapun ja kuivatti sen. Tekstin mukaan kyseessä on poliisikonstaapeli J. E. Lähteenmäen 27. elokuuta vuonna 1914 myöntämä kulkulupa. Paperi valtuuttaa maisteri lähtemään Vesilahdelta ja hakemaan tamperelaisesta apteekista lääkettä ”eräälle sairaalle”. Maisterin on määrä palata takaisin Vesilahdelle seuraavana aamuna. Moro pyysi lukijoilta lisävalaistusta lapun historiaan. Vastauksia tuli 12, kiitos kaikille. Yksi vastaus Tässä yksi vastaus, joka niputtaa useimmissa vastauksissa esitettyjä yksityiskohtia hyvin yhteen. Tiedot lähetti Pasi Takala . – Mainittu maisteri Eino Lähteenmäki (1889-1978) oli Tampereen Klassillisen lyseon matematiikan, fysiikan ja kemian lehtori vuosina 1927-1956 ja saman lyseon rehtori vuosina 1934-1956. – Tunnetuksi Eino Lähteenmäki on tullut siitä, että hän pelasti ylipäällikkö C.G.E. Mannerheimin hengen Tampereen rautatieasemalla 18.1.1918, missä ohikulkijoita asiasta muistuttaa Tampereen Klassikot ry:n vuonna 2008 VR:lle lahjoittama graafikko Pertti Ollikan suunnittelema reliefi. Eino Lähteenmäki toimi VR:n virkamiehenä vuosina 1915–1920. – Moro-lehdessä mainittu luvan antaja J.E. (Juho Erland) Lähteenmäki oli Eino Lähteenmäen isä. Vuonna 1914 Suomessa elettiin poliittisesti ja taloudellisesti epävakaata ja vaikeaa aikaa. Ensimmäinen maailmansodan takia oli julistettu sotatila, oli venäläisten sortotoimet, mutta myös tautista aikaa. Noihin aikoihin Tampereella raivosi lavantautiepidemia. Vuosina 1914-1916 Tampereella kuoli lavantautiin 279 ihmistä. – Liikkumisrajoitukset johtuivat kuitenkin lähinnä vallitsevasta sotatilasta. Pelasti punaisilta – Eino Lähteenmäki pelasti Mannerheimin joutumasta punaisten vangiksi. Mannerheim oli 1917 palaamassa Venäjältä Suomen suuriruhtinaskuntaan, ja punaiset tarkastivat junan, kertoi Antero Korhonen . Kiinnostavan viestin laittoi myös Jukka Lähteenmäki . – Lähestyn asiaa siitä näkökulmasta, että lapussa mainitut henkilöt ovat sukulaisiani. J.E. Lähteenmäki on isoisoisäni. Kuoli veljessodassa 1918. Talo missä tuo lappu on todennäköisesti kirjoitettu on nykyään veljelläni ja minulla kesämökkinä. Kaikki Moron lukijoiden viestit Alla ovat kokonaisina kaikki Moron lukijoiden arvokkaat viestit lupalapun historiasta. ”Eihän se apteekissa käynti ollut luvanvarainen vaan yleensäkin liikkuminen ulkona.” Saara Juhola ”Pari valistunutta veikkausta, joiden perusteella voisin uskoa maisteri Eino Lähteenmäen olevan kummisetäni, Klassillisen lyseon x-rehtori Eikka. Lueppa Eikan muistokirjoitus AL 2.11.1978, ( kts. myös AL 2.12.1976, jossa oli sinänsä hyvä muistokirjoitus, mutta Eikka eli vielä parisen vuotta lukemassa uutista). Eikka oli monessa mukana, Tampereen asematunnelin seinästä voit osan lukea. Hän myös (s. 21.12.1889) oli viettänyt lapsuutensa ja myöhempiäkin aikoja Vesilahdella, enkä mitenkään pidä mahdottomana hänen toimineen myös poliisikonstaapelina esimerkiksi kesäaikoina. Eikan etunimet olivat Eino Johannes ja löytyneen lapun käsiala vaikutti hyvin tutulta, löydän kyllä jonkun saamani kirjeen vertailuun. Eikan poika, rakennusinsinööri Seppo Lähteenmäki elää Jyväskylän seudulla. Viimeksi tiedustelin numerotiedoista, niin alueella oli 4 Seppo L. -nimistä, muistelisin asuinpaikan olevan kantakaupungista.” Toive Lehtinen ”Moi taas, pieni lisäys edelliseen viestiini. Kaivoin esiin Eikan kirjeen äidilleni vuodelta 1957. Aika tietysti kuluttanut käsialaa, mutta olen melko varma, että Eikka on itse "lähetetään" viestin kirjoittanut. Eikka oli myös varsin huumorintajuinen mies ja voisin hyvin uskoa ”eräälle sairaalle” olevan joko itselle tai lähipiirille.” Toive Lehtinen ”Maailmansodan uhatessa Suomikin Venäjän osana julistettiin sotatilaan 31.7.1914, mikä merkitsi siviilihallinnon alistamista sotilasviranomaisten ylijohdon alaiseksi. Sotatila tuntui Suomessa aluksi erilaisina rajoituksina ja kieltoina. Siviilijunien liikennettä rajoitettiin. Hämeenlinnassakin valot oli ampumisen uhalla kielletty. Tuossa lupalapussa Vesilahdessa vuodesta 1892 vanhempana konstaapelina toiminut Johan Erland Lähteenmäki (24.10.1857–4.2.1918) kirjoittaa pojalleen Eino Johannes Lähteenmäelle (21.6.1889–31.10.1978) luvan matkustaa Vesilahdesta Tampereelle ja takaisin. Matkustuslupaan on siis pitänyt merkitä matkan reitti ja ajankohta sekä syy, joksi on mainittu lääkärin määräämän lääkkeen noutaminen Tampereen apteekista. Tammikuussa 1918 Tampereella junanlähettäjä toiminut Eino Lähteenmäki pelasti erään "kauppias Gustaf Malmbergin" eli kenraali Mannerheimin venäläisten sotilaiden käsistä: Myöhemmin Eino Lähteenmäki toimi Tampereen klassillisen lyseon matematiikan lehtorina ja sittemmin rehtorina. Tampereen rautatieaseman hallin seinällä oleva hänelle omistettu reliefi paljastettiin 31.10.2008. (Aamulehti 15.12.2008) Olisikohan Härmälässä asunut Eino Lähteenmäen perillisiä, joilta kyseinen lupalappu olisi pudonnut kadulle? Eino Lähteenmäen poika Seppo Lähteenmäki ainakin vuonna 2018 asui Vilppulassa, silloin 86-vuotiaana.” Sakari Komu "Vuodelta 1914 saattaa liittyä sortokausiin, jolloin suomalaiset eivät kotimaassaankaan (siis "Venäjän Keisarikunnassa") saaneet siirtyä kuntienkaan rajojen yli ilman passia tai muuta lupaa. Jos kyseinen Eino Lähteenmäki oli sama kuin kenen muistolaatta on Tampereen rautatieasemalla, niin hänen isänsä (poliisikonstaapeli Johan Erland Lähteenmäki) on helpostikin kirjoittanut hänelle virallisen lupalapun. Muuten, Narvan poliisi (J.E.Lähteenmäki) murhattiin aikas raa'asti Pyhäjärven jäällä 4.2.1918.” Kenealokisti ”Tutustuin tyttäreni historianopiskelija Matildan kanssa erikoiseen lupalappuunne. Tässä historiallinen selitys juttuunne "Vesilätäköstä löytyi erikoinen lupa". Lupalapun joutumista hämäläiseen vesilätäkköön en pystynyt selventämään, mutta tässä historiapohja jutullenne: Ensimmäinen maailmansota syttyi 28.7.1914. Suomen silloinen kenraalikuvernööri kenraaliluutnantti Seyn ilmoitti Aamulehdessä 2.8.1914 julistaneensa Suomen sotatilaan, sillä Suomi oli tuolloin vielä autonominen Venäjän suuriruhtinaskunnan osa ja näin ollen myös sodan ”osapuoli” sen emämaan Venäjän kuuluessa sodassa ympärysvaltoihin. Sotatilan aikana ei Suomessa yksityiset henkilöt saaneet oleskella sotatilaan julistetuilla paikkakunnilla. Poliisipäälliköillä tai santarmihallituksen päälliköillä sekä heidän apulaisillaan oli oikeus ottaa kiinni kahdeksi viikoksi kaikki epäilyttävät henkilöt. Näin ollen oletan, että maisteri Eino Lähteenmäki oli saanut tällaisen lupalapun varmuudeksi mukaansa Tampereelle, jos häntä oltaisiin voitu epäillä jostakin Venäjänvastaisuudesta tai vihollismaan Saksan kanssa yhteistyöstä. Oletan, että Vesilahdessa ei vielä vuonna 1914 ollut apteekkia, joten ehkä tärkeäkin lääkehakumatka oli tehtävä "sotatoimialueelle" luvanvaraisesti. Kyseessä voisi olla siis jonkinasteinen valtakirja lääkkeentarvitsijalta.” Juha Javanainen ”Olipa kiva juttu eilisessä Morossa . Hienoa, että Sivosen Heikki oli tarkkana. Ja vieläpä vanhan kotitaloni edessä. Itse asiassa se Härmälänkatu 20 oli jo vuodesta 1914 äitini isän asuinpaikka, saivat sen kun Hatanpään kartanon maat siirtyivät kaupungille....se kuuluisa Idman keissi. Äitini asui koko ikänsä samalla tontilla. Mutta tuohon kirjeeseen mulla ei ole vinkkejä, ja toivotaan, että jotain tärppejä tulee. Se pienen pieni täsmennys koskee sitä, että tuo Härmälänkatu 20 on kylläkin Rantaperkiön aluetta. Härmälän alue alkaa Talvitiestä eteenpäin Pirkkalan rajalle.” Tiina Santaharju ”Kulkuluvan Vesilahdelta Tampereen apteekkiin 27.8.1914 saanut Eino Lähteenmäki oli ilmeisesti Tampereen Klassillisen lyseon rehtorina 1950-luvulla. tummapukuinen mies opetti minullekin matematiikkaa 1952 alkaen. Muistaakseni vesilahtelainen "Eikka" oli nuorukaisena töissä VR:llä. Hän pelasti junassa Mannerheimin joutumasta punaisten vangiksi. Mannerheim oli matkalla Vaasaan senaattiin, ja punaiset tai venäläiset sotilaat tarkastivat senkin junan, missä Mannerheim matkasi kohti Tamperetta. Klassikot ry. hankki tapauksen muistoksi laatan Tampereen asemahallin seinään. Niin, liikkumisen kontrolli oli noina poliittisesti ja militaarisesti heiluvina aikoina rajoitettua.” Antero Korhonen ” Moron verkkoversiossa oli juttu konstaapeli J. E. Lähteenmäen 27.8.1914 myöntämästä kulkuluvasta. Jutussa kyselty syy lupalapun kirjoittamiseen taitaa liittyä sotatila-asetukseen, joka julkaistiin Aamulehdessä kuten monissa muissakin lehdissä 25.8.1914. Lupalapun saajan ”itsekulkeva ajoneuvo” oli luultavimmin polkupyörä, ei auto tai moottoripyörä.” Sami Suodenjoki ”Jutussa mainittu maisteri Eino Lähteenmäki (1889–1978) oli Tampereen Klassillisen lyseon matematiikan, fysiikan ja kemian lehtori vuosina 1927–1956 ja saman lyseon rehtori vuosina 1934–1956. Tunnetuksi Eino Lähteenmäki on tullut siitä, että hän pelasti ylipäällikkö C.G.E. Mannerheimin hengen Tampereen rautatieasemalla 18.1.1918, missä ohikulkijoita asiasta muistuttaa Tampereen Klassikot ry:n vuonna 2008 VR:lle lahjoittama graafikko Pertti Ollikan suunnittelema reliefi. Eino Lähteenmäki toimi VR:n virkamiehenä vuosina 1915-1920. Moro -lehdessä mainittu luvan antaja J.E. (Juho Erland) Lähteenmäki oli Eino Lähteenmäen isä. Vuonna 1914, johon tuo Moro -lehden juttu sijoittuu, Suomessa elettiin poliittisesti ja taloudellisesti epävakaata ja vaikeaa aikaa (ensimmäinen maailmansodan takia julistettu sotatila, venäläisten sortotoimet), mutta myös tautista aikaa. Noihin aikoihin Tampereella raivosi lavantautiepidemia. Vuosina 1914–1916 Tampereella kuoli lavantautiin 279 ihmistä. Liikkumisrajoitukset johtuivat kuitenkin lähinnä vallitsevasta sotatilasta. Moro -jutun mysteeri on mielestäni tuon vuonna 1914 annetun lupalapun erikoinen löytöpaikka eli kuralätäkkö ja löytöhetki 106 vuotta myöhemmin (2020) kuin lupa on kirjoitettu. Ehkäpä jossakin siivouksessa tuuli on vienyt mennessään lappusen, tai se on pudonnut jätepaperien joukosta.” Pasi Takala ”Ulkonaliikkumiskielto oli 1. maailmansodan syttymisen takia. Vuoden 1914 tapahtumiin vaikutti Tampereellakin olennaisesti ensimmäisen maailmansodan syttyminen. Aamulehti seurasi jännittyneenä Euroopan poliittisia tapahtumia ja raportoi heinäkuun 29. päivänä sodan syttyneen Itävalta-Unkarin ja Serbian välille. Kaksi päivää myöhemmin koko Suomi julistettiin sotatilaan, minkä seurauksena kaupunkilaisten kokoontumis-, yhdistymis- ja sananvapautta rajoitettiin.” Terhi Raitanen ”Hei, minulla ei ole tietoa miksi lappu on kirjoitettu. Lähestyn asiaa siitä näkökulmasta, että lapussa mainitut henkilöt ovat sukulaisiani. J.E. Lähteenmäki on isoisoisäni. Kuoli veljessodassa 1918. Talo missä tuo lappu on todennäköisesti kirjoitettu on nykyään veljelläni ja minulla kesämökkinä. Johan E. Lähteenmäki oli Eino Lähteenmäen isä. Minua kiinnostaisi itse lappu, ja sen säilyttäminen. Olisin halukas ottamaan sen, jos löytäjä haluaa siitä luopua.” Jukka Lähteenmäki ”En osaa antaa vastausta miten kyseinen lappu on Härmälän lätäkköön joutunut, mutta tiedän kyseisen henkilön jolle lupa on myönnetty. Eino Lähteenmäki on sukua minulle. Eino Lähteenmäki on historiallinen henkilö joka pelasti Mannerheimin hengen. Tästä tapahtumasta on muistolaatta Tampereen rautatieasemalla. Arvioni on että joku historiantutkija on hukannut lapun Härmälässä kulkiessaan ja todennäköisesti alkuperäisen lapun kopio on päätynyt lätäkköön. Olisi mukava saada tietoa, mikäli olette saaneet muualta vastauksia asiaan liittyen, kun kyseessä on sukulaismies (äitini omaa sukua Lähteenmäki). Kaikki asiaa koskeva kiinnostaa.” Juha Stenberg Lähetä tietosi Jos sinulla on tietoa, miten lupalappu päätyi Härmälänkadulle lätäkköön. Pistä Moron toimitukselle sähköpostia: moro@aamulehti.fi .