Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Juha Sipilän eropäätös käynnisti seuraajaspekulaation – Näin keskustalaiset kommentoivat: ”Olihan kyseessä historiallisen alhainen tulos”

Juha Sipilän päätös astua syksyllä sivuun keskustan puheenjohtajan tehtävästä aiheutti vipinää monen keskustalaispoliitikon mietteisiin. Kuka astuu Sipilän seuraajaksi? Keskustan varapuheenjohtaja Hanna-Kaisa Heikkinen uusi valtakirjansa eduskuntaan sunnuntaina ja hän on profiloitunut eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtajana. Tiistaina Heikkinen kertoi Lännen Medialle, ettei osaa vielä sanoa, onko kiinnostunut asettumaan ehdolle. – Tarvitsen aikaa pohdinnalle, hän viestitti. Jo pitkään spekulaatioissa ovat suosikkeina olleet perhe- ja peruspalveluministerinä toiminut Annika Saarikko sekä eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen . Kaikkonen kirjoitti Facebook-sivullaan tiistaina, että hänen mieltään lämmittää, jos hänen ajatellaan olevan hyvä ehdokas tehtävään. – Lämmittäähän se mieltä, jos ajatellaan, että voisin olla ehdolla tuohon vaativaan ja tärkeään tehtävään. En aio hötkyillä asiassa, vaan olla pikemminkin kuulolla. Jos siihen aitoa kannatusta on, sitten sitä on tietysti vakavamminkin harkittava. Koska ylimääräinen puoluekokous on vasta syksyllä, tällä asialla ei ole kiirettä. Joten palataan asiaan myöhemmin keväällä, Kaikkonen kirjoittaa. Saarikko nauttii puolueen sisällä luottamusta ympäri maata, mutta hän on kertonut (LM 23.3.) saavansa toisen lapsen myöhemmin tänä vuonna. Tämä voi asettaa haasteita mahdolliselle ehdokkuudelle. – Annika olisi luonteva valinta, mutta taisi tulla huonoon saumaan mahdollisuus vanhempainvapaata ajatellen, kuului erään keskustalaisen kommentti. Neljäntenä nimenä on mainittu niin ikään varapuheenjohtaja Katri Kulmuni kasvaa tehtävään. Siihen hänellä toki on aikaa. Sipilän kaltaista yllätysnimeä tuskin löytyy. Moni on myös sitä mieltä, että politiikan ulkopuolelta ei kenkiin voi hypätä, vaan puheenjohtajan on tultava politiikan sisärenkaista. Kääriäinen ei hätkähtänyt eropäätöstä Pitkän linjan poliitikko Seppo Kääriäinen ei hätkähtänyt Sipilän päätöstä panna piste puheenjohtajauralleen. – Ei ollut yllätys minulle. Vain ajankohta oli auki vaalien jälkeen, eduskunnan tänä keväänä vapaaehtoisesti jättänyt Kääriäinen totesi. Samaa tiistaina totesi keskustan entinen puheenjohtaja ja entinen pääministeri Matti Vanhanen . – Hän (Sipilä) oli edellyttänyt sitä, että puolueenkin täytyy pärjätä. Ymmärrän hyvin, että raskaan nelivuotiskauden jälkeen välillä tekee lepovuoroa mieli, Vanhanen sanoo. Kääriäisen ja Vanhasen mukaan eroilmoitus oli luontevaa jatketta sille, että Sipilä on toistuvasti kertonut Tulos tai ulos -periaatteestaan. – Olihan kyseessä historiallisen alhainen tulos, totesi Kääriäinen. Vanhanen: Puheenjohtajuus "nuorempien hommaa" Kääriäinen toivoo, että kesän aikana puheenjohtajakisaan ilmoittautuisi useita ehdokkaita. – Olisi hyvä, että mukana olisi useampi nimi nuoria miehiä ja naisia. Näin päästäisiin vertailemaan erilaisia näkemyksiä. Vanhanenkin toteaa, että puheenjohtajuus on "nuorempien hommaa". Häntä itseään ei tehtävä enää innosta. Kääriäinen arvioi, että eduskuntaryhmä on haravoitava tarkoin läpi, kun haetaan ehdokkaita. – Tietysti piirijärjestöjen vastuutehtävissä olleet voivat tulla kyseeseen. Vaalitappion syyt ovat "jossakin paljon syvemmällä" Keskustan puoluehallitus päätti tiistaina käynnistää puolueen uudistamiseen tähtäävän työn. Vanhanen arvioi, että pohdittavaa on siinä, millaisia painopisteitä keskusta ottaa tulevaisuudessa. Hän viittaa tutkimukseen, jonka mukaan nykyisin äänestäjät painottavat äänestyspäätöksissään jotain tiettyä yhtä teemaa entistä enemmän. – Tällaisen vaalituloksen jälkeen on hyvä miettiä niitä keskeisiä asioita, miksi ihmiset ovat ryhmittyneet keskustaksi, sanoo Vanhanen. Eduskunnasta pois jättäytyvä Seppo Kääriäinen toteaa, ettei Sipilän ilmoitus tai vaalitulos ratkaise puolueen tilannetta. – Nyt ei ole kyse suhdannepoliittisesta tappiosta, vaan syyt ovat jossakin paljon syvemmällä. Ennen uutta puoluekokousta keskustan pitäisi vielä Sipilän johdolla etsiä syyt, jotka ovat johtaneet tähän tulokseen, hän sanoo. Kääriäinen on sitä mieltä, ettei töitä paiskimallakaan tilanne välttämättä korjaannu, ellei puolueella ole selkeää ajatusta tai linjaa siitä, mihin se on menossa. – Kun se löytyy, niin se voi viedä keskustan uuteen alkuun ja nousuun. Korkea kynnys Keskustan puoluehallituksen kokouksesta tuli Kesärannan portille päivystäneille toimittajille kertomaan puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen tiistaina. – Tulkitsimme eduskuntavaalien vaalitulosta ja ajattelemme niin, että se näyttää keskustalle suuntaa oppositioon. Hallitukseen lähtemisen kynnys on todella korkea, hän sanoi. Kysymykseen onko kanta ehdoton, Pirkkalainen vastasi toteamalla, että keskusta tietenkin vastuullisena puolueena katsoo tilanteen kehittymistä. – Mutta kynnys on korkea, erittäin korkea, kuten sanoin. Kommentit ensi viikkoon Puoluehallitus kuuli puheenjohtajan eroratkaisusta tiistaiaamuna, mutta puoluejohto oli saanut tietää siitä jo aiemmin. Sipilä kommentoi eroratkaisuaan tiedotusvälineille vasta pääsiäisen jälkeen ensi viikolla, kun kansanedustajien valtakirjat tiistaina tarkistetaan eduskunnassa. Pirkkalaisen mukaan Sipilä on sitoutunut jatkamaan työtään kansanedustajana. Keskustan puoluevaltuusto kokoontuu Riihimäellä 27.–28. huhtikuuta. Siellä on tarkoitus esitellä tiekartta ja askelmerkit siitä, miten puoluetta ryhdytään uudistamaan. – Siinä käydään varmasti myös politiikan sisältöä läpi, Pirkkalainen vastasi kysymykseen, reivataanko keskustan ruoria nyt pari piirua vasemmalle. Vastaukset hallitustunnustelijan kysymyksiin annetaan Sipilän johdolla. Puolueen sääntöjen mukaan hallitustunnustelujen hoitaminen kuuluu yhdeksälle henkilölle. Siihen kuuluvat puoluejohto, eduskuntaryhmän johto ja puoluevaltuuston puheenjohtaja. Lähestymisiä on ollut Hallituksen muodostamisvastuu on keskustan mielestä vaalien voittajilla. Pirkkalaisen mukaan hallitusasiassa on jo ollut "kaikenlaisia lähestymisiä" ja yhteydet ovat hyvät kaikkiin puolueisiin. Jotta keskusta voisi mennä hallitukseen, hallitusohjelman pitäisi Pirkkalaisen mukaan olla keskustan tavoitteiden mukainen. – Ohjelman pitäisi olla koko Suomea puolustava. Työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin pitää olla kynnyskysymys, ja siihen pitää olla myös toimenpiteitä. – Kotihoidon tukea ei saa perhevapaauudistuksessa heikentää. Perusturvan vahvistaminen, pienituloisten eläkeläisten ja vähävaraisten lapsiperheiden aseman parantaminen sekä maatalouden kannattavuus ovat keskustalle tärkeitä, ja myös vastuullisen ilmastopolitiikan jatkaminen.