Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Jo paketin painon olisi pitänyt kertoa, että hankinta on älytön – Kuinkahan paljon Kiinasta tuodaan käyttökelvotonta rihkamaa?

Rautakaupan hyllystä poimitussa pahvilaatikossa oli useita metallisia kappaleita, ruuveja ja prikkoja. Painoa koko paketilla oli vain kolmisen kiloa ja hintaa muutama kymppi. Jo silloin olisi pitänyt ymmärtää, että hankinta on älytön. Tarve tuntui sillä hetkellä suuremmalta kuin pohtia, kestääkö häkkyrä pyhätöntä viikkoa. Rautakaupan mainos ruokki mielikuvaa täydellisesti tarpeisiini sopivasta tuotteesta. Kotipihassa ähersin kasaan hentoja metalliputkia, jotka naarmuuntuivat, vääntyivät ja tuntuivat kovin kevyiltä tarkoitukseensa. Se ei parantanut tilannetta, että liitin osat aluksi väärin päin ja purkaessa hökötys kärsi ylimääräisiä kolhuja. Lisäksi tarvittiin oma viritys, jotta kapistus ei lennä taivaan tuuliin ensimmäisessä myräkässä. Tavara oli peräisin Kiinasta, josta Suomeen rahdattiin Tullin tilastojen mukaan vuonna 2019 tavaraa 4,9 miljardin euron arvosta. Suomesta viedään tavaraa selvästi vähemmän, sillä ero tuonnissa ja viennissä on Kiinan hyväksi yli 1,4 miljardia euroa. Tuonnin kärkipäässä ovat puhelimet ja niiden tarvikkeet, atk-laitteet ja muut sähkölaitteet. Hankintani kaltainen tuote kuulunee luokkaan muut tavarat epäjalosta metallista. Sellaisiakin tuotiin 108 miljoonan euron arvosta. Paljonkohan lähes viiden miljardin tuonnista on tarpeetonta, käyttökelvotonta rihkamaa? Kuinka paljon uusiutumattomia luonnonvaroja käytetään kaikenlaisen onnettoman roinan tuottamiseen ja kuljettamiseen maapallon toiselle puolelle? Absurdeimmillaan tilanne on kuin kerran lappilaisessa matkamuistomyymälässä muutama vuosi sitten. Turisti hypisteli poron näköistä lelua ja poimi sen ostoskoriin. Vähän aiemmin olimme todenneet, että tuotelappu kertoi elukan olevan valmistettu samalla mantereella kuin mistä turisti oletettavasti oli kotoisin. Tällaistakin tavaraa tuodaan Suomeen Kiinasta valtavasti: lastenvaunuja, leluja, pelejä ja urheiluvälineitä tuotiin viime vuonna 183 miljoonalla eurolla. Jos kesäostokseni oli sittenkin välttämätön, niin olisiko minulla ollut järkeviä vaihtoehtoja. Miten paljon olisin ollut valmis maksamaan kestävästä tuotteesta? Hintaa olisi todennäköisesti tullut niin paljon, että olisin miettinyt, tarvitsenko tuotteen oikeasti ja millä sen voisi korvata. Saattaa olla, että olisin kehitellyt jonkin persoonallisen ratkaisun kierrätysmateriaalista tai luopunut koko ajatuksesta. Harmittaa, vaikka lopputulos oli kasausvaiheen pelkoja paljon parempi. Odotan, että köynnösruusut kasvavat ja peittävät hutiostoksen. Tämän kesän perusteella näyttää siltä, että ennen sitä ruusukaari ruostuu niille sijoilleen. Kirjoittaja on Aamulehden toimittaja.