Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Nyt on kova jännärisyksy: Kokosimme yhteen neljän tähden rikosromaaneja, jotka kannattaa lukea – Yksi niistä on Olavi Toivolan käsialaa ja johdattaa suoraan vanhan Tampereen tunnelmiin

Harmaahiuksinen, ryhdikäs mies istuu Grand Hotel Tammerin ruokasalissa Tampereella. Hän koskettaa valkoisella liinalla peitetyn pienen pöydän pintaa. – Juuri tässä pöydässä jääkäriupseeri ja muukalaislegioonan kapteeni Akseli Salo kuuli, kun ranskaa puhunut pariskunta keskusteli tuoreesta murhasta. Mies on tamperelainen kirjailija Olavi Toivola . Hän täytti kesäkuussa 80 vuotta. Kuin pyöreiden vuosien kunniaksi hän on juuri julkaissut ensimmäisen jännitysromaaninsa, Sattuman tuomion . Vakoilun maailmaan sijoittuva romaani on siis Toivolan jännäriesikoinen, mutta ei sentään hänen ensimmäinen teoksensa. Takana on jo kaksi tietokirjaa ja kaksi historiallista romaania. Toivola jäi eläkkeelle vuonna 2002. Sitä ennen hän teki pitkän uran muun muassa Nokian Paperi oy:n toimitusjohtajana. Toivola luonnehtii itseään varhaiseksi tietokonenörtiksi, mutta pääosa hänen töistään ennen toimitusjohtajan kautta oli taloussektorin johtotehtäviä. Edelleen harrastus Vaikka meriittilistalla on jo useampi kirja, Toivola kutsuu kirjoittamista yhä harrastukseksi. – Olen aina halunnut kirjoittaa, mutta vasta eläkkeellä siihen on ollut aikaa. Toinen intohimoni on historia. Sukututkimuksen tuloksena syntyi kaksi ensimmäistä romaania. Niiden perusta on tiukkaa faktaa, tarinat pohjautuvat omien esi-isieni kokemuksiin. Niiden jälkeen halusin tehdä fiktiota. Toki uutukainenkin vaati mielikuvituksen lisäksi runsaasti taustatyötä. – Sisällissodan tapahtumat ovat yhä kiinnostavia. Toisaalta huomasin, että 1930-luvulla Suomi veti puoleensa eri maiden vakoilijoita. Sattuman tuomiossa olen yhdistänyt nämä kaksi teemaa. Sattuman tuomio käsittelee sisällissodan jälkeensä jättämiä traumoja, uusia kapinahankkeita, kyydityksiä ja kansainvälistä kähmintää. Romantiikkaa unohtamatta. Faktat kohdillaan Kirjan sankari kapteeni Salo on Toivolan sepitettä, mutta hotelli Tammerin pöytä on seissyt paikallaan 1920-luvulta alkaen. Totta ovat myös monet tapahtumat ja kirjan sivuhenkilöt, Sastamalan maalaismaisema, sekä ennen kaikkea vanha Tampere. – Asuin lapsuuteni Tyrväässä. Kun vanhempani erosivat, isä muutti Tampereelle. Vietin 1940-luvulla paljon aikaa hänen luonaan. Kaupungin kadut ja talot tulivat tutuiksi, noita muistikuvia hyödynsin romaanissa. Tampere oli tuolloin hyvin samanlainen puistokaupunki kuin 1930-luvun alussa. Toivola liittyykin notkeasti niiden tamperelaiskirjailijoiden joukkoon, joiden juonenkuljetusta pystyy seuraamaan lähes metrilleen vaikka vanha kartta kädessä. Lukija voi tuntea sotien välisen ajan tuoksut nenässään ja maut kielellään. Kirjassa hörpitään kaffeeta ja syödään nisua, käydään asemaravintolassa hernekeitolla ja nautitaan luusoppaa Vuorikadun asunnossa. – Pyrin mahdollisimman oikeelliseen aikakauden kuvaukseen. Myös ajan kielen on oltava oikein. Yksityiskohtien tutkiminen vie aikaa, mutta on se myös antoisaa, Toivola sanoo. Tarina kertoo itsensä – Kun taustatyö on tehty, tarina tulee aika itsestään. Kirjoittaminen vie mennessään niin, että vaimo joutuu välillä oikein toppuuttelemaan. – Olen kova puhumaan ja tekstiäkin tahtoo syntyä ylen määrin. Sattuman tuomion kirjoitin lopulta moneen kertaan lyhentäen ja tiivistäen. Parissa vuodessa kirja kuitenkin valmistui. Entä saako salskean kapteeni Salon ja kauniin Marien tarina vielä jatkoa? – Tässä iässä en mene lupailemaan liikoja, mutta sen verran voin kuitenkin sanoa, että uusi kirja on jo tekeillä. Tarinaa ja henkilöitä en vielä paljasta. Omat suosikit Toivolan oma kirjamaku on laaja, dekkareista ja klassikoista nykypäivän kaunokirjallisuuteen. – Pidän hyvistä lukuromaaneista. Turbovauhtinen toiminta ei innosta, mutta Agatha Christien , Quentin Patricin ja Edgar Wallacen salapoliisiromaanit maistuvat. Tämän päivän kotimaisista tietysti Seppo Jokisen komisario Koskiset ja Virpi Hämeen-Anttilan Karl Axel Björk -sarja. Myös Pekka Hyytin historialliset Tampere-jännärit kiinnostavat. Vakoojat ja vanha Tampere ovat oiva yhdistelmä Kansalaissodan haavat ja uuden kuohunnan siemenet ovat aiheena 1930-luvun Tampereelle sijoittuvassa Sattuman tuomiossa . Olavi Toivola sanoo halunneensa kirjoittaa ennen kaikkea lukuromaanin. Kun käsittelyssä ovat kansainvälinen vakoilu, murhat ja taidesalakuljetus, niin kyllä kirja täyttää myös kaikki jännityskertomuksen kriteerit. Suoraselkäinen jääkäri ja muukalaislegioonalainen Akseli Salo sekä kaunis, salaperäinen Marie Montmaison ovat kuin vanhasta kotimaisesta elokuvasta. Niin on myös dialogi, joka on täynnä 1900-luvun alkupuolen herkullista sanastoa. Kirjassa on lähes poikamaista seikkailun tuntua ja suuria tunteita. Hyvät ovat hyviä ja pahat pahoja, rakkaus on puhdasta ja pyyteetöntä. Toivola kertoo tarinansa turhia kikkailematta. Kieli on jäyhän vanhahtavaa, mikä palvelee kertomusta oudon kiehtovasti. Kyllä Toivola on tehnyt sen mihin pyrkikin: kirjoittanut perinteisen, jännittävän lukuromaanin. Bagge tuo yksikätisen etsivä Mujusen takaisin Kirjailija Tapani Bagge on hänkin kiinnostunut 1930-luvun vaarantäyteisistä vuosista. Sinimusta kyyti on hänen historiallisen dekkarisarjansa viides osa, jota saatiin odottaa peräti seitsemän vuotta. Sarjan päähenkilö on entinen Valtiollisen poliisin osastopäällikkö Väinö Mujunen. Rikollisjahdissa toisen kätensä menettänyt sympaattinen Mujunen on siirtynyt yksityisetsiväksi. Sodan päätyttyä hän saa tehtäväkseen etsiä kadonnutta savolaista kunnallispoliitikkoa. Tutkimukset palauttavat miehen kuohuvalle 30-luvulle. Bagge yhdistää totta ja tarua notkeaan jännitysjuoneen. Kahdessa aikatasossa kulkeva tarina rullaa kuin muiluttajien auto yössä. Bagge kirjoittaa myös nykypäivään sijoittuvia dekkareita. Muun muassa Hämeenlinnaan ja Elviiran kaupunkiin sijoittuvissa sarjoissa hän viljelee isolla kädellä väkivaltaa ja mustanpuhuvaa huumoria. Mujusen tutkimukset ovat astetta vakavampia, mutta yhtä maistuvia. Nesbø tarjoaa synkän veristä veljesrakkautta Elämän kolhima etsivä Harry Hole saa toistaiseksi levätä koettelemuksistaan. Sarjasankarin huilatessa on norjalainen supertähti Jo Nesbø kirjoittanut kirjan, jonka päähenkilö ei edes ole poliisi. Valtakunta kertoo kahdesta veljeksestä. Vanhempi pitää kuolevassa, mutta luonnonkauniissa tuppukylässä huoltoasemaa. Nuorempi veli palaa kotiin ja haluaa perustaa paikkakunnalle vuoristohotellin. Veljesten välejä ei helpota se, että pikkuveljellä on mukanaan turhankin viehättävä, ulkomaalainen vaimo. Nesbøn tiiliskiviromaanissa tarina kuoriutuu kerros kerrokselta. Menneisyydestä paljastuu yhä synkempiä salaisuuksia, osa liittyy veljesten vanhempiin, osa kyläyhteisöön. Verenvuodatukseen kaikki kuitenkin johtaa vielä vuosien päästä. Nesbø osaa mainiosti huiputtaa lukijaa ilman vakiosankariaankin. Synkkä tarina pitää tiukasti kynsissään ensi sivuilta alkaen. Undertakerin päähenkilö on kylmä kuin hautakivi Hautausurakoitsija Jarmo Kivi on erikoisimpia päähenkilöitä, joita kotimaisista rikosromaaneista löytyy. Kirjailija-poliisi-kansanedustaja Marko Kilpi on luonut Kivestä puolisympaattisen perheenisän, joka on samalla tunteeton, laskelmoiva rikollinen ja murhaaja. Kuoleman kosketus on Undertaker -sarjan neljäs osa. Kiven kannoilla huohottavat sekä poliisit että ulkomaalaiset kostajat. Kurimuksessa on mukana edelleen myös Kiven kilpimies, moraalisen kompassinsa hukannut Tuomas. Sarjan edelliset osat ovat olleet taiten koottuja, kompakteja kuvauksia mestaririkollisesta. Nyt näkymä laajenee, rikosten mittakaava kasvaa ja Kivestä kuoriutuu entistä synkempi hahmo. Kuoleman kosketuksessa Kiven kujanjuoksu saa huipennuksensa, mutta Kilpi jättää kutkuttavasti oven raolleen, joten jotain saattaa vielä olla luvassa. Palkittu Buchholz loi karismaattisen rikostutkijan Hampurin syyttäjänvirastossa työskentelevä Chastity Riley saapuu lukijoiden iloksi jo kolmannen kerran. Äkkiväärä Riley sählää ihmissuhteissaan ja astuu välillä korkin päälle. Hän on kuitenkin tiukka ja osaava rikostutkija. Verikuussa Riley selvittää, kuka pieksee kustannustalon työntekijöitä ja sulkee heidät alastomana häkkiin kadun varteen. Soppa kiehuu yli, kun yrityksen hallituksen puheenjohtaja katoaa. Kotimaassaan useasti palkittu Simone Buchholz kirjoittaa hienosti. Hurjasta alkuasetelmasta huolimatta raakuuksilla ei mässäillä. Tekstissä on vain kaikki tarpeellinen, mutta silti rivien välissä on rutkasti ajateltavaa ja mustaa huumoria. Henkilöt ovat uskottavia ja kirjojen rakenne on poikkeuksellisen herkullinen. Ylöjärveläinen pienkustantamo Huippu tekee kulttuurityötä kääntäessään Suomen markkinoille saksalaista rikoskirjallisuutta, joka syyttä on jäänyt jopa yliedustetun nordic noirin jalkoihin. Max Seeckin uusi trilleri lunastaa odotukset Suomen kärkitrilleristien joukkoon kivunnut Max Seeck jatkaa Pahan verkossa rikosylikonstaapeli Jessica Niemen tarinaa. Hyvä että jatkaa, sillä edellinen, Uskollinen lukija , jätti jälkeensä ison tukun avoimia kysymyksiä. Ensimmäisessä osassa oli murhia, nuoruusvuosien seksuaalista alistamista, noitia ja paholaisen palvojia tahattomaan koomisuuteen saakka. Nyt juoni on hiukan hillitympi ja paketti pysyy huomattavasti paremmin kasassa. Tarina alkaa kahden somevaikuttajan katoamisesta, mutta saa tutkinnan edetessä yhä synkempiä sävyjä. Myös Jessican oman elämän mysteerit avautuvat aiempaa enemmän. Seeck kirjoittaa psykologista trilleriä lyhyin, sujuvin kohtauksin ja heittää sekaan yllättäviä koukkuja tasaisin väliajoin. Ei ihme, että Jessican tarina on lyönyt läpi myös ulkomailla ja Uskollinen lukija päätynee Yhdysvalloissa tv-sarjaksi. Jungstedtin uudessa sarjassa hehkuu Espanja Ruotsalaista Mari Jungstedtiä on kutsuttu ihmissuhdedekkarin kuningattareksi. Jokainen hänen Gotlantiin sijoittuvaa dekkarisarjaansa lukenut tietää, että tittelille on katetta. Rikoksia ja romantiikkaa riittää. Kun taivas tummee avaa kirjailijan uuden Andalusia-sarjan. Nimen mukaisesti nyt liikutaan Espanjassa, lähinnä Málagan maisemissa. Sankaritar on Espanjaan muuttanut ruotsalainen historianopettaja Lisa Hafel, joka törmää sekä murhamysteeriin että sitä tutkivaan poliisiin Hector Correaan. Tarina alkaa historiaa ja sisällissodan muistoja tulvivasta Rondan kaupungista, kun yksi espanjalais-ruotsalaisen seurueen jäsenistä katoaa. Tapahtumat liikkuvat sekä nykypäivässä että 1970-luvun francolaisessa diktatuurissa. Kirja on vahva sekoitus viihdyttävää rikostarinaa ja kiehtovaa lähihistoriaa. 1. Leena Lehtolainen: Jälkikaiku (Tammi 2020). Rikostutkija Maria Kalliosta kertovan sarjan 15. romaani. 2. Jussi Adler-Olsen: Uhri 2117 (Gummerus 2020). Osasto Q taas pahassa paikassa. Selviääkö Assadin salaisuus? 3. Risto Isomäki: Vedenpaisumuksen lapset (Into 2020). Ekologinen trilleri on itsenäinen jatko kiitetylle Sarasvatin hiekkaa -romaanille. 4. Antti Tuomainen: Jäniskerroin (Otava 2020). Vakuutusmatematiikastakin saa aikaan mustanhumoristisen jännityskertomuksen, kun osaa homman. 5. Elina Backman: Kun kuningas kuolee (Otava 2020). Uuden kotimaisen dekkarisarjan kiinnostava avaus. 6. JP Koskinen: Hukkuva maa (Like 2020). Trillerimäisesti etenevä romaani käsittelee ilmastonmuutosta.