Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Enää kesä aikaa kunnostaa jätevesijärjestelmä rannoilla – rakennustarkastajat ihmettelevät, miksi luvankysyjiä on edelleen niin vähän

Tänä kesänä kaivinkoneet ahkeroivat mökkirannoilla jätevesiputkien äärellä, sillä lokakuun lopussa 2019 puhdistusjärjestelmien on oltava kunnossa. Siirtymäaikaa remontille ei enää saa. Pohjois-Pirkanmaalla monet rakennustarkastajat ihmettelevät, miten vähän luvankysyjiä yhä on. Korjaustarvetta varmasti on ympäri vuoden asutuilla mökeillä. Luparuuhka on vielä tulematta. Nyrkkisääntö on, että alle 100 metriä vesistöstä ja pohjavesialueesta jätevesijärjestelmän on oltava kunnossa. Herkän pohjavesialueen lähistöllä säännökset voivat olla jopa tiukemmat kuin järvirannassa. Vain vähän asutut ja kantoveden varassa olevat kiinteistöt saavat jatkaa entisellään. Kun remontti on tehtävä, sille on haettava toimenpidelupa kunnan/kaupungin rakennusvalvonnasta. Lupaan tarvitaan naapurien kuuleminen. Jos naapureita on useita ja osassa monipolvinen perikunta omistajana, luvanhakuun kuluu kuukausia. Arvioiden mukaan yli 100 000 kiinteistöä tarvitsee uuden jätevesikäsittelyn. Toimivuuden valvonta kuuluu ympäristötarkastajille. Mökkikunta voi päättää omia, jätevesiasetusta tiukempia määräyksiä. Kiinteistön omistajan tai haltijan on otettava niistä selvää kunnan rakennusvalvonnasta. Esimerkiksi Parkanossa järvien, jokien ja purojen rannoilla vessavesille on oltava umpikaivo. Pesuvedet eli niin sanotut harmaat vedet saa kahden sakokaivon kautta imeyttää suodatuskentälle. – Harmaille vesille imeytyskenttä voi olla hankala rakentaa vaikkapa kallioisen kivikon takia. Silloin viemäriin voi asentaa harmaavesisuodattimen. Niiden valmistajia on markkinoilla useita, Parkanon rakennustarkastaja Raisa Karinsalo-Manninen neuvoo. Ikaalislaisten Jaana Linnan ja Keijo Koron toinen jätevesiremontti on käytännön esimerkki, miten paljon aikaa tavallinen kunnostus vie. Ikaalisissa perhe liitti talonsa kaupungin viemäriin, mutta Parkanon Lamminkoskella Linnan syntymäkodin jätevesiin tuli väistämätön remontti. Noin 30 metrin päähän Niemenlammesta kymmeniä vuosia sitten rakennetussa maalaistalossa isovanhemmat Ritva ja Jukka Linna tekivät alun alkaen oikein. He olivat rakennuttaneet vessavesille sakokaivoparin ja suodatuskentän, kuten aiemmat säännöt määräsivät. Harmaille vesille oli oma putkisto, kaivo ja imeytys. Terijoensalavat rantatörmän alla voivat erinomaisesti. – Teetin virtolaisella ystävälläni Pasi Aholla , alan ammattilaisella, suunnitelman uudesta järjestelmästä. Viime syksynä laitoin sähköpostilla toimenpideluvasta hakemuksen. Kun siitä ei kuulunut mitään, laitoin tänä keväänä toisen sähköpostin. Lopulta menin käymään rakennustoimistossa ja sain tiedon naapurin kuulemistarpeesta, Keijo Koro naureskelee. – Tällä viikolla lupapaperi tupsahti laatikkoon, mutta joudun vielä odottamaan, että se saa lainvoiman - ei kai siitä valiteta. Vasta sitten ammattikaivurikuski pääsee töihin vuokraamallani kaivinkoneella. Oikean lajin sorat ovat jo tontilla harmaavesille, kaksoiskaivo tilattuna. Vessavesien 5,2 kuutiometrin umpisäiliökin tulossa. Noin 5 000 euron urakka siitä tulee, vaikka itse työhön menee noin päivä. Kohtuuhintaisten harmaavesisuodattimien lisäksi wc:lle on ekologisia vaihtoehtoja kuivakäymälänä. Hyvin tehdyssä imeytyskentässä on alimpana vettä läpäisevä maa-aines, sen päällä kerroksittain pientä kiveä, karkeaa soraa ja salaojaputkisto ylimpänä sopivan karkeassa hiekassa. Kokonaisuuden viimeistelee suodatinkangas, multakerros kumpareena ja nurmikko. Pintamaakaan ei saa olla liian tiivistä, että jätteen syövät mikrobit saavat happea. Suodatusputkiston päät on nostettava maan pinnalle putkiston tuuletuksen takia. Siten viemäri tuulettuu molemmista päistä.