Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Nollakorkoiset lainat kuulostavat paremmalta kuin ovat – tämän vuoksi niitä myös karsastetaan

Eurooppa elää parhaillaan mystisessä korkolaboratoriossa. Asunto- ja yrityslainojen kivijalka, keskuspankin ohjauskorko on painunut alle nollan. Eikä loppua näy. Euroopan keskuspankki ilmoitti viime viikolla, että alhainen tai jopa nykyistä matalampi korkotaso jatkuu pitkään. 1980–90-lukujen vaihteessa asuntolainaa ottaneet muistavat, että korko oli pahimmillaan yli 15 prosenttia, ja sitä saattoi koristaa 2,5 prosentin marginaali. Inflaation huomioiden reaalikorko huiteli yli 10 prosentissa. Jos nyt asuntolainan hinta jää koron ja marginaalin kanssa alle yhden prosentin, on lainanottaja periaatteessa jo saamapuolella. Inflaatio on pyörinyt viime aikoina reilun prosentin tietämissä. Nykyisin suursijoittajat joutuvat jopa maksamaan, että joku ottaa heiltä rahaa lainaksi. Jos takavuosina joku olisi ennustanut näin käyvän, hän ei olisi ollut vapaalla jalalla kovin pitkään. Vieressä olisi saanut rauhassa puhua vaikka tuulimyllyjen lähellä räjähtelevistä lepakoista tai koppeloista. Mitä pahaa siinä on, että asuntolainat ovat halpoja? Ei mitään, jos tämä ei aja ylivelkaantumiseen. Kulutusluotoissa korot ovatkin ihan eri lukemissa. Ongelma on se, että taloudessa on päädytty erikoiseen noidankehään: tuottavuus on alhaista, talouskasvu on kituliasta ja hintojen nousu olematonta, vaikka olemme eläneet nousukautta. Nollakoroilla on yritetty työntää taloutta käyntiin, onnistumatta. Sijoittajien raha on ohjautunut kiinteistöihin ja pörssiin, kun muita tuottavia kohteita ei ole löytynyt. Taloustieteilijät ovat sormi suussa. Kokemuksen mukaan talouden terve uudistuminen edellyttäisi parin prosentin reaalikorkoa. Nollakorkoaikaan pärjäävät myös niin sanotut zombie-yritykset, kun rahan hinta ei karsi heikoimpia pois. Uuden tilanteen syiksi on epäilty talousympäristön muuttumista muun muassa väestön ikääntymisen, digitalisaation, globalisaation ja työn murroksen vuoksi. Emme tiedä, voiko nollakoroista tulla jopa pysyvä olotila. Ongelmia tulee laman iskiessä. Korkoase on tosiasiassa jo poissa pelistä. Joko silloin otetaan tosissaan käyttöön paljon puhuttu ”helikopteriraha” eli rahan jakaminen ihmisille tavalla tai toisella puoli-ilmaiseksi talouskasvun vauhdittamiseksi. Ei ole kuitenkaan vielä keksitty järkevää keinoa, miten tämä tehtäisiin. No näin pitkällä ei toki olla, mutta lähivuosina voimme nähdä talouspolitiikan telineillä ihan uusia viritelmiä. Houkutus kasvattaa valtion velkaa kasvaa, mutta tämä on vaarallinen tie. Epävarmuus kalvaa liikaa yrityksiäkin. Investointeja pantataan halvasta rahasta huolimatta. Ilmassa on paljon kysymyksiä ja vähän vastauksia. Moni asia on kaikesta huolimatta hyvin. Nyt kaivattaisiin hyvässä mielessä kaistapäistä yrittäjähenkeä vähän joka puolella. Kirjoittaja on Aamulehden toimituspäällikkö.