Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Tähtijutut Moro Näköislehti Mielipiteet

Sadoilla tuhansilla aikuisilla puutteita perustaidoissa - myös arjenhallinta on perustaito

Aikuisten PISA-tutkimus eli PIAAC kertoo, että jopa 600 000 aikuisella suomalaisella on puutteita perustaidoissa, joita tutkimuksen mukaan ovat luku-, numero- ja digitaaliset taidot. Tämän tiedon pohjalta näitä suomalaisten perustaitoja kehitetään parhaillaan yli sadan valtion rahoittaman hankkeen voimin noin 17 miljoonalla eurolla. OECD:n tutkimus ohjaa kansallista koulutuspolitiikkaa, mikä edelleen antaa suuntaa koulutuksen toteuttajille. Aikuisten taitojen parantaminen koulutuspolitiikan tasa-arvoisuutta edistävänä tavoitteena on tietenkin kannatettavaa. Olisi hyödyllistä kuitenkin keskustella myös siitä, kenen ehdoilla koulutuksen tavoitteita luodaan ja mihin kehittämislinjauksilla pyritään. Selvitysten tarjoamat tulkinnat on useimmiten otettu vastaan itsestäänselvyyksinä. Viime aikoina muutamat tutkijat ovat pohtineet OECD:n tiedollista valta-asemaa kansallisen koulutuspolitiikan ohjaajana. Kriittinen keskustelu ei näy julkisuudessa. Keskustelun ulkopuolelle jää muita tulkintoja esimerkiksi kansalaisten tarvitsemista perustaidoista ja erilaisista menestymiseen vaikuttavista tekijöistä. OECD:n tutkimus antaa merkittävää tietoa kansallisille koulutuksen kehittäjille, mutta sitä ei pitäisi nähdä vaihtoehdottomuuspuheena, jossa faktat puhuvat puolestaan ilman muita argumentteja. ”Yksipuolinen todellisuuden tulkinta edistää kapea-alaista viestintäkulttuuria ja vaikuttaa siihen, mitä yhteiskunnassa arvostetaan.” Monipuolisempi ymmärrys perustaidoista ja niiden kehittämisen tarpeista rakentuu ottamalla huomioon myös kansallisten tutkimusten, koulutuksen ammattilaisten ja kansalaisten näkökulmia. Näin on mahdollista tuoda esiin erilaisia tulkintoja ja pohtia niihin mahdollisesti sisältyviä valtasuhteita. Viime syksynä toteuttamissamme tutkimushaastatteluissa suomalaiset aikuiskouluttajat ja hankevastaavat määrittelivät perustaidot esimerkiksi arjenhallinnan ja oppimisen taidoiksi sekä lukemisen ymmärtämisen ja kirjoittamisen taidoiksi. Taitojen hallinta kytkettiin myös sosiaaliseen osallistumiseen ja oman elämän hallintaan. Tutkimukseen osallistuneiden keski-ikäisten ja nuorten haastatteluissa perustaidot vastasivat erityisesti arjen tarpeisiin. Heidän mukaansa perustaidot ovat esimerkiksi arjenhallinnan, oppimisen, mediakriittisyyden, ongelmanratkaisun, yhteistoiminnan ja itseilmaisun taitoja. Perustaitojen mittaaminen kansainvälisesti samoilla standardoiduilla välineillä voi olla hyödyllistä, mutta tulosten tulkinnassa vaarana on osaamistavoitteiden yksipuolistuminen. PIAAC-tutkimus tarjoaa tietoa kolmesta mitatusta taidosta, mutta sitä ei pitäisi nähdä liian yksipuolisesti perustaitojen määrittelijänä ja koulutuspolitiikan ohjaajana.