Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Autoala jyrähtää liikenteen päästöselvityksestä: Raivataan tilaa päästökaupalle eikä huomioida yhteisvaikutusta – ”Näyttää siltä, että haetaan yhtä hopealuotia”

Autotuojat ja -teollisuus ry:n toimitusjohtaja ja itsekin ministeriön fossiilittoman liikenteen tiekarttatyöryhmään kuuluva Tero Kallio näkee tuoreessa liikenteen päästövähennyskeinoja koskevassa vaikutusarvioinnissa huolestuttavia piirteitä. – Näyttää siltä, että haetaan yhtä hopealuotia, hän sanoo. – Tässä raivataan henkistä valmiutta kansalliselle päästökaupalle toteamalla muut keinot kartoituksissa tehottomiksi. Kallio ei tyrmää päästökauppaa kokonaan Tiistaina julkistettiin liikenne- ja viestintäministeriön fossiilittoman liikenteen tiekarttaan liittyvä selvitys, jossa VTT vertaili eri keinojen vaikutuksia päästöihin. Sen mukaan muut keinot eivät riitä vähentämään päästöjä riittävästi vuoteen 2030 mennessä. Siksi on puututtava myös polttoaineen hintaan joko verotuksella tai myyntilupajärjestelmällä eli kansallisella päästökaupalla. Ministeriön arvion mukaan esimerkiksi miljoonan megatonnin päästövähennys nostaisi polttoaineiden hintaa 34-40 senttiä litralta. – Kyllähän se vaikuttaa aika merkittävästi taloudelliseen toimeliaisuuteen, Kallio sanoo. Hän ei silti tyrmää päästökauppaa kokonaan, vaan se voisi hänen mielestään olla jossain muodossa toteutuskelpoinen yhtenä keinona muiden joukossa. "Autoveroa ja ajoneuvoveroa pitää ajatella parina" Kallio kritisoi muutenkin VTT:n vaikutusarvioinnin tapaa käsitellä eri tekijöiden vaikutuksia yksittäin, toisistaan erillisinä. Tämä koskee esimerkiksi auto- ja ajoneuvoveroja. – Mikään vakavasti otettava taho ei ole ehdottanut, että autovero otetaan pois eikä mitään tehdä sen tilalle, Kallio sanoo. – Jos asiaa tarkastellaan näin, saadaan varmasti tulos, että ihmiset ostavat muutoksen jälkeen enemmän polttomoottoriautoja. Hänen mielestään on selvää, että autoveron poisto tai roima lasku tehtäisiin yhdessä ajoneuvoveron ympäristöohjausta voimistamalla. – Näitä pitää ajatella parina. Ajoneuvoveroa voitaisiin nostaa merkittävästikin. Kun haitari pitenee, se antaa paremman mahdollisuuden päästöprogression kiristämiseen. Myös esimerkiksi autoveron vaikutus oli Kallion mielestä arvioitu selvästi alakanttiin. Autoliitto haluaa porkkanaa, ei keppiä Autonkäyttäjiä edustavassa Autoliitossa kritiikki on vielä kovempaa. – Nyt näyttää siltä, että valtio haluaa lisätä verotuloja ja sysätä ongelman tavallisten ihmisten ja yritysten ratkaistavaksi, jyrähtää liiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen . Hänen mielestään polttoaineiden hinnan nostaminen veroilla tai päästökaupalla olisi kestämätön korotus kotitalouksille. Päästökaupan pitäminen "peräalutana" eli päästövähennysten varmistajana voisi Niemisen mukaan johtaa lisäksi siihen, ettei merkittäviä kannustimia tarvitsisi toteuttaa lainkaan. Muutos tulisi hänen mielestään toteuttaa nimen omaan porkkanalla eikä kepillä. – Vaihtoehtona on tukea siirtymää vähäpäästöisempiin autoihin, kuten kaikissa niissä maissa on tehty, jotka ovat edelläkävijöitä asiassa. "Liikenteen hyödyt ohitetaan" Autoliiton Nieminen suomii päästövähennyskeinojen arviointia siitä, ettei se hänen mukaansa ota huomioon muuta kuin päästöt. – Liikenne ei ole itseisarvo vaan sen seurauksena syntyy merkittäviä yhteiskunnallisia hyötyjä, jotka ohitetaan näissä vaikutusarvioinneissa kokonaan, hän kritisoi. – Punnintaa eri keinojen välillä ei voi tehdä olemassa olevien selvitysten avulla. Ehkä sitä ei haluttakaan? Suurituloisten suuremmat päästöt eivät yllätä Kokonaisuuteen liittyvä Aalto-yliopiston selvitys keskittyy muun muassa siihen, miten polttoaineen hinnankorotus rasittaisi eri tuloluokkia tai miten henkilöautoilun päästöt riippuvat autoilijan tuloista. Selvitys julkaistaan parin viikon kuluttua, mutta tiistaina kerrottiin alustavia tuloksia. Niiden mukaan yksittäisen kotitalouden henkilöautoilusta aiheutuvat päästöt ovat sitä suurempia, mitä enemmän kotitaloudella on tuloja. Ero selittyy aineiston mukaan pääasiassa ajokilometrien eikä autojen eroilla. Varakkaat ajavat toisin sanoen enemmän kuin pienempituloiset, ja ero on maaseudulla jyrkempi kuin kaupungissa. Niemistä tulos ei yllätä. – Parempituloiset ovat aktiivisinta väestöryhmää ja työssäkäyviä ihmisiä, joiden liikkumistarve on muita suurempi. Heidän pitämisensä liikkeessä on kansantalouden kannalta aivan ratkaisevaa.