Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Itsemääräämisoikeus ei ulotu kohtuun, sillä päätös olla hankkimatta lapsia tuntuu olevan yhteiskunnassa suunnaton virhe

Sterilisaatio on Suomessa ainoa ehkäisymenetelmä, jonka saamista säädellään lailla. Koska menetelmä on usein lopullinen, sterilisaatiopäätöksen on oltava perusteellisesti harkittu eikä toimenpiteeseen ryhdytä helposti. Vuodelta 1970 peräisin oleva steriloimislaki kirjaa ehtoja, joiden täyttyessä sterilisaatio voi olla mahdollinen, mutta siltikin lähetteen saamiseksi joutuu usein taistelemaan. Yleisin syy sterilisaation myöntämiseen on "epätavallisen huono mahdollisuus ehkäistä raskaus muulla tavoin", mikä on kirjattu lakiin yhdeksi hyväksyttäväksi perusteeksi. Hormonaalisen ehkäisyn sopimattomuudesta tarvitaan kahden lääkärin päätös, eikä sterilisaatioon pääseminen ole silloinkaan itsestäänselvyys. Lääketieteellisistä syistäkin perusteltu sterilisaatio tai kohdunpoisto on työn takana. Aina ei riitä edes se, että kärsii esimerkiksi lamauttavan kivuliaista kuukautisista kuukaudesta ja vuodesta toiseen. Ei, vaikka olisi saanut diagnoosin vaikkapa endometrioosista tai kohdussa olevasta kasvaimesta ja sinnittelisi kuukautiset voimakkaiden kipulääkkeiden voimalla. Vaikein tilanne on heillä, jotka sattuvat olemaan alle 30-vuotiaita ja lapsettomia. Heitä holhotaan viimeiseen asti, sillä päätös olla hankkimatta lapsia tuntuu olevan yhteiskunnassa suunnaton virhe. Yksi perusteluista on se iänikuinen. Ettei sitten joskus vain kaduttaisi . Entäs jos mieli vielä muuttuu . Kuinka paljon ihmisellä on oltava ikää, jotta hän on yhteiskunnan silmissä kykenevä päättämään haluttomuudestaan hankkia lapsia? Edes lain määrittelemä 30 vuoden ikäkään ei monesti vaikuta riittävän. Elämässä tapahtuu itse kullekin varmasti asioita, joita saattaa katua tai harmitella jälkeenpäin. Pieniä, isoja ja valtavia asioita. Se on inhimillistä, ja jokaisella on siihen oikeus. Yhtä lailla jokaisella tulisi olla oikeus määrätä itse omasta kehostaan ja siitä, mitä keholleen haluaa tehtävän. Päätös olla hankkimatta lapsia on suuri, mutta monelle selvä ja erittäin pitkään ja hartaasti harkittu. Tuskin kukaan hakee sterilisaatiota hetken mielijohteesta, vaan taustalla vaikuttavat painavat syyt. Ennen kaikkea päätöksen kyseenalaistamisen ei tulisi olla kenenkään muun kuin henkilön itsensä asia. Tilastojen valossa vain harva tulee myöhemmin katumapäälle. Sterilisaatioita puretaan tai yritetään purkaa ani harvoin. Törmäsin hiljattain sosiaalisessa mediassa keskusteluun, jossa lapseton henkilö tiedusteli muilta, miksi nämä olivat päättäneet hankkia jälkikasvua. Vastaukset olivat valtaosin samansuuntaisia. ”Siksi, että minä halusin.” ”Olen aina tiennyt haluavani lapsia.” Miksi aivan yhtä hyväksyttävä vastaus ei voisi olla ”siksi, etten halua, ja olen aina tiennyt sen”? Kirjoittaja on Aamulehden toimittaja