Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

22 vuotta kättä vääntänyt tamperelainen Ville on kädenväännön huippu – ”Kaikki luulevat, että käytämme dopingia”

Ville Mutikainen on tamperelainen pitkän linjan vääntäjä. Mutikainen on harrastanut ja kilpaillut kädenväännön parissa 22 vuotta. Mutikainen edustaa TKT-Nääsvääntäjiä. Hän on seuran kunniapuheenjohtaja, Suomen kädenvääntöliiton hallituksen jäsen ja päätuomari. Lajin pariin Mutikainen päätyi nuorena nähtyään kädenvääntökilpailun mainoksen. – Menin kilpailuihin ja meidän seuramme silloiset jäsenet ottivat minut siipiensä suojaan, Mutikainen kertoo. Kädenvääntö lajina poikkeaa täysin baareissa nähtävistä kädenväännöistä. Kädenvääntö on kilpaurheilulaji, jossa kaksi kilpailijaa vääntää kättä virallisen kädenvääntöpöydän äärellä. Oikea vääntötekniikka koostuu monesta osa-alueesta kuten esimerkiksi voimasta. Mutikaisen mukaan yleinen harhaluulo kädenvääntäjiä kohtaa on, että he vääntäisivät joka ravintolassa kättä ilmaisten juomien takia. Hänelle kädenvääntö on puhdas urheilulaji. – Kaikki luulevat, että käytämme paljon dopingia. Meitä on testattu viimeiset kaksi vuotta. Mutikaisen mielestä hyvä kädenvääntäjä osaa tulkita vastustajan liikkeitä, ja tehdä omat liikkeensä vastustajan heikkouksien mukaan. Hänen mukaansa kädenväännössä yhdistyy kaikki kamppailu-urheilun parhaat piirteet. – Minulle tämä on ennen kaikkea kamppailu-urheilua mies miestä vastaan, Mutikainen kertoo. Hermosärkyjä Kädenväännössä tarvitaan voiman lisäksi hyvä tekniikka. Mutikaisen mukaan suorituksesta 50 prosenttia on voimaa, 30 prosenttia tekniikkaa ja 20 prosenttia muita ominaisuuksia kuten nopeutta, kykyä lukea vastustajaa ja kestävää päätä. Voimakas kilpailija huonolla tekniikalla pärjää hänen mukaansa paremmin kuin heikko hyvällä tekniikalla. Laji vaatii samalla lailla lajikohtaista harjoittelua kuin muutkin urheilulajit. Hyväksi vääntäjäksi pääsee vääntämällä kättä kilpailupöydällä. Vääntämisen lisäksi urheilijat harjoittavat erilaisin metodein selkää, sormia ja kyynärvarsia. Sormet ja ranne ovat tärkeässä roolissa vääntöotteessa. Harjoittelussa tehdään erilaisia kiertoja ja lihasharjoitteita painojen ja kuminauhojen avulla. Urheilijat käyttävät myös fat gripiä eli painon kahvaa paksuntavia kumeja. Mutikaisen mukaan huipulle pääsee oikeanlaisella treenaamisella, kurinalaisella ruokavaliolla ja painonhallinnalla. Mutikaisen mukaan kädenväännössä yleisimpiä vammoja ovat kyynärpäävammat ja lihasrevähdykset. Pahimmissa tapauksissa vääntäjän olkapää tai kyynärluu saattaa mennä poikki. Kädenvääntö tuntuu lajia aloittaessa käden hermoissa. – Käteen tulee käsittämättömiä hermosärkyjä. Ne kestävät suurin piirtein puoli vuotta. Kun niistä pääsee yli, tämä on ihanaa puuhaa, Mutikainen kertoo. Kilpailuissa jokaisella pöydällä on kaksi tuomaria, joiden ensisijainen tehtävä on valvoa kilpailijoiden turvallisuutta. Mutikaisen mukaan loukkaantumiset ovat vähentyneet tuomareiden ja kilpailijoiden koulutuksen myötä. Mutikaisen mukaan seurat ottavat mielellään uusia harrastajia mukaan. Hänen oma tavoitteensa lajissa on voittaa kädenväännön maailmanmestaruus Puolassa joulukuussa 2019. – Haluan olla kerran elämässäni maailman paras siinä mitä teen ja rakastan. Kilpaurheilulaji, jossa kaksi kilpailijaa vääntää kättä virallisen kädenvääntöpöydän äärellä. Vääntöotteessa vääntäjien ranteet ovat suorassa, ja niiden keskipiste on keskellä pöytää. Vääntäjien olkapäät ovat samassa linjassa vääntöpöydän kanssa. Ennen kilpailusuoritusta kilpailijoilla on 30 sekuntia aikaa ottaa oikea ote. Jos tämä ei onnistu, tuomari asettaa kädet oikeaksi katsomallaan asentoon. Tarvittaessa kilpailijoiden kädet sidotaan yhteen. Kun kaikki on valmista, tuomari lähettää kilpailijat komennolla ”ready – go”. Väännön voittaa kilpailija, joka saa väännettyä vastustajan ranteen yläpuolisen osan vääntöpöydällä olevan tyynyn yläreunan tasalle tai alapuolelle. Kädenväännössä kilpaillaan sukupuolen mukaan painoluokissa.