Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Eurovaalikone Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Varhaiskasvatuksen ammattilaiset tekevät vuosituhannen tärkeintä työtä

Viime vuosina varhaiskasvatuksessa on tapahtunut paljon. Päivähoito muuttui varhaiskasvatukseksi, jolloin toiminta-ajatukseen yhdistettiin vahvemmin hoidon lisäksi kasvun, kehityksen ja oppimisen tukeminen. Toinen suuri askel otettiin vuonna 2017, kun varhaiskasvatuksen oma opetussuunnitelma tuli velvoittavaksi. Vuoden 2018 varhaiskasvatuslain myötä lapsen etu nousi ensi sijalle varhaiskasvatusta järjestettäessä. Samalla henkilöstön koulutustasoa nostettiin vastaamaan varhaiskasvatuksen vaatimustasoa. Näiden muutosten ansiosta voidaan edistää lapsen kokonaisvaltaista kehitystä. Samalla kun ala on ottanut huikeita positiivisia harppauksia, se on kärsinyt talouspoliittisista seurauksista, jotka haastavat laadukkaan työn toteuttamista. Esimerkkeinä subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajaaminen, ryhmäkoon kasvattaminen, käyttöasteen nostaminen ja voimakas yksityistäminen. Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajaamisen on todettu lisäävän eriarvoisuutta, ryhmien kasvattamisen vähentävän lapsen yksilöllistä kohtaamista, käyttöastetavoittelun johtavan laittomiin tilanteisiin sekä nopean yksityistämisen hankaloittavan laadukkaan toiminnan toteutumista. Edellä mainitut talouspoliittiset haasteet ovat näkyneet median huomiossa tänä keväänä. Alan kehittyminen on nopeampaa kuin koskaan ja kehitystyö on vielä kesken. Tämä näkyy voimakkaasti niin asenteissa, työehtosopimuksissa kuin varhaiskasvatusta koskevissa asetuksissa. Päivähoidon sijaan tulisi puhua varhaiskasvatuksesta, henkilöstön palkkakehityksen tulisi vastata koulutusta sekä työn vaativuutta, lapsen tuen tarpeeseen tulisi vastata vahvemmin jo varhaiskasvatuksessa ja lapsen kasvulle, kehitykselle ja oppimiselle tulisi antaa työrauha. Varhaiskasvatuksen asiantuntijat ovat ottaneet ohjat käsiin asioiden muuttamiseksi, muun muassa viimeiseen näistä on vasta julkaistu kansalaisaloite (4132), joka olisi yksi askel taas kohti laadukkaampaa varhaiskasvatusta. Varhaiskasvatuksen henkilöstö tekee päivittäin työtä laadukkaan varhaiskasvatuksen eteen ja varhaiskasvatuksen arki täyttyy myönteisistä asioista. Nämä liittyvät lasten oivalluksiin, oppimiseen, ystävystymiseen, kavereihin, leikkeihin, lämpöön ja rakkauteen. Rakkaus voi olla voimakas sana, mutta hyvässä lapsi-aikuinen suhteessa on paljon välittämistä ja tunteita. Tunnetaidot ovat iso osa-alue, joita lapsille opetetaan. Onneksi varhaiskasvatuksen merkitys tunnistetaan koko ajan paremmin ja sen tuomat hyödyt kantavat pitkälle aikuisuuteen. Hedelmällisessä varhaiskasvatuksessa jokainen työntekijä on vaikuttamassa siihen, olemmeko luomassa seuraavaa vastuullisempaa sukupolvea. Kirjoittaja Samuli Ranta on varhaiskasvatuksen opettaja, väitöskirjatutkija ja Tutkittua varhaiskasvatuksesta -blogin ylläpitäjä. Suvi Kettumäki on varhaiskasvatuksen opettaja, kasvatustieteen maisteri (varhaiskasvatus), Tutkittua varhaiskasvatuksesta -blogin ylläpitäjä ja kansalaisaloite 4132:n vireille panija.