Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Transsukupuolisten uusille hoitosuosituksille kovaa kritiikkiä –  tamperelainen kansanedustaja otti kantaa: ”Se kriteeri on aika epäreilu”

Suomessa julkaistiin kesäkuussa ensimmäistä kertaa hoitosuositukset sukupuoliristiriidasta kärsivien lääkinnällisestä hoidosta. Suositukset koskevat trans- ja muunsukupuolisten aikuisten sekä alaikäisten kehoahdistuksen aiheuttamaa lääketieteellistä hoitoa. Lääkinnällisillä hoidoilla tarkoitetaan esimerkiksi sukupuolen korjaamiseksi tehtäviä leikkaus- ja hormonihoitoja. Uudet hoitosuositukset määrittävät sen, mitä hoitoja julkinen terveydenhuolto Suomessa rahoittaa, millä perusteella, kenelle ja miten hoitoon pääsee. Suositukset ovat herättäneet laajaa kritiikkiä. Uusien suositusten myötä moni pelkää, että trans- ja muunsukupuolisten hoitoon pääsy vaikeutuu nykyisestään. Myös alaikäisiä koskevat suositukset koetaan ongelmallisina. Torstaina Tampereen Keskustorilla järjestettiin mielenosoitus, jossa puolustettiin transihmisten oikeuksia sukupuolen itsemäärittelyyn ja lääketieteellisiin hoitoihin. Paikalle kerääntyi noin 200–300 henkilöä. Oikeus transterveydenhuoltoon Tampere -mielenosoituksen järjestivät tamperelaiset transaktivistit. Suosituksissa monia ongelmia Yksi suurimmista hoitosuosituksiin kohdistuvista kritiikeistä on, että terveyskeskuksesta tulee niin sanottu portinvartija transprosessissa. Aiemmin potilas lähetettiin terveyskeskuksesta suoraan Helsingin tai Tampereen transpolille, mutta jatkossa terveyskeskus tutkii ensin, lähettääkö se potilasta eteenpäin. Tampereen mielenosoitusta järjestämässä ollut transtaustainen Julius Jokikokko on huolissaan erityisesti alueellisten erojen kasvamisesta. Hän on itse pieneltä paikkakunnalta kotoisin ja sanoo hoitopolun muistuttavan jo nykyisellään esterataa. – En ole varma pystytäänkö kaikissa terveyskeskuksissa toteuttamaan transsensitiivistä vastaanottoa potilaille, Jokikokko sanoo. Jokikokko kyseenalaistaa myös sen, miksi muunsukupuolisten ja transsukupuolisten hoitosuositukset poikkeavat toisistaan. Suosituksen mukaan muunsukupuolisille ei tarjota yhtä kattavaa hoitotarjontaa kuin mieheksi tai naiseksi identifioituville transsukupuolisille. Muunsukupuolisilla voi kuitenkin olla yhtä suuri ristiriita suhteessa kehoonsa kuin transsukupuolisilla. Jokikokko sanoo, että suositukset sukupuolidysforian lääkehoidosta olisivat sinällään tervetulleita, jos ne ottaisivat huomioon yksilölliset tarpeet ja hoito turvattaisiin kaikille niitä tarvitseville. Mielenterveysongelma voisi olla este Terveyskeskusvaiheessa avunsaanti voi hidastua tai pahimmillaan tyssätä mielenterveysongelmiin. Suosituksessa sanotaan, että ”sukupuoli-identiteettiin liittyvään epäselvyyteen tulee ensivaiheessa tarjota psykososiaalista tukea oman kunnan perusterveydenhuollossa tai erikoissairaanhoidossa”. Tämän voi tulkita siten, että transprosessiin haluavan mielenterveysongelmat tulee hoitaa ennen trans-poliklinikalle pääsyä. Mielenterveysongelmat voivat kuitenkin johtua juuri sukupuolidysforiasta ja transsukupuolisten kohtaamasta syrjinnästä. Lääketieteellisen aikakauskirja Duodecimin mukaan sukupuoliristiriitaan liittyy tyypillisesti tunne siitä, ettei voi elää omana itsenään, josta voi lopulta aiheutua ahdistusta ja häpeää. Duodecimin mukaan monella sukupuoliristiriitaa kokevalla todetaan masentuneisuutta, ahdistuneisuutta tai muuta psyykkistä oireilua. Joidenkin arvioiden mukaan jopa 20 prosenttia transsukupuolisista yrittää tehdä itsemurhan ennen sukupuolen korjaushoitoja. Lisäksi Nuorisotutkimusverkoston kyselytutkimuksen mukaan sateenkaarinuoret voivat keskimäärin huonommin kuin heteroseksuaaliset ja cissukupuoliset nuoret. Suosituksia ei aiemmin ollut Suositukset on laatinut Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvosto (Palko), joka on sosiaali- ja terveysministeriön alainen toimielin. Sen vastuulla on seurata, määrittää ja arvioida terveydenhuollon palveluvalikoimaa. Aamulehti pyysi Palkolta vastauksia kritiikkiin. Lääketieteellisiä hoitoja koskevien suositusten vastuuvalmistelija oli kuitenkin kesälomalla. Sosiaali- ja terveydenhuollon ohjausosaston johtaja Taina Mäntyranta vastasi kysymyksiin sähköpostitse. Vastaukset kysymyksiin ovat koonneet Mäkirannan mukaan suositusvalmisteluun osallistuneet viranhaltijat. Sähköpostissa kerrotaan, että Palko päätyi laatimaan suositukset, koska sukupuolidysforian tutkimukseen ja hoitoon perehtyneille moniammatillisille poliklinikoille lähetettyjen potilaiden määrä on kasvanut, ja koska potilaiden hoitotoiveet ovat muuttuneet. Sukupuoleen liittyvä ahdistuneisuus on lisääntynyt sekä Suomessa että muissa länsimaissa. Palko viittaa Suomessa vuonna 2010 julkaistuun tutkimukseen , jossa 6 prosenttia vastanneista ilmoitti joskus kokeneensa, että kuului toiseen sukupuoleen tai haluaisi toisen sukupuolen kehon. – Koska sukupuoli-identiteettiin liittyvä ristiriita on näin yleinen, on tärkeää, että henkilöllä on mahdollisuus keskustella itseään askarruttavasta asiasta kotipaikkakunnan terveydenhuollossa ennen kuin hän tekee mitään päätöstä siitä, haluaako hän lähteä sukupuolenkorjausprosessiin, Palkon sähköpostivastauksessa perustellaan. Vastauksessa todetaan, että jotta psykososiaalista tukea pystytään suosituksen mukaisesti antamaan perusterveydenhuollossa tai erikoissairaanhoidossa, on lisättävä henkilöstön ymmärrystä ja osaamista sukupuolivähemmistöistä ja sukupuoliristiriidoista. Palkon mukaan uusi arviointivaihe ei pitkitä transpolille pääsyä. Muunsukupuolisten sukupuolidysforian hoidosta on Palkon mukaan melko vähän tutkimusnäyttöä. Lisäksi näyttöä eri hoitojen tuloksellisuudesta tai kustannusvaikuttavuudesta psykiatrisen sairastavuuden vähentämisessä ei Palkon mukaan ole. Samaten Palko kertoo, ettei myöskään näyttöä työ- ja toimintakyvyn lisäämisestä ole. – Lääketieteellinen hoito suunnitellaan aina yksilöllisesti, mutta jokaisen yksilöllisen hoitotoimenpiteen tulee olla lääketieteellisesti perusteltu, Taina Mäntyrannan lähettämässä sähköpostissa todetaan. Kritiikkiä myös ministeritasolta Uusia suosituksia ovat kriittisesti kommentoineet ministeritasolla sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) ja opetusministeri Li Andersson (vas.). Myös tamperelainen kansanedustaja ja Tampereen kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja Iiris Suomela (vihr.) on pitänyt aihetta esillä. – Isoin ongelma, joka läpileikkaa kaikkia näitä uusia hoitosuosituksia, on se, että ne eivät perustu ihmisen oikeuteen määritellä itse oma sukupuolensa, Suomela sanoo Aamulehdelle . Hän myös huomauttaa, ettei yleislääkärien koulutukseen edelleenkään kuulu kattavia opintoja sukupuolen moninaisuudesta ja -transsukupuolisuudesta. Tämä on ongelmallista Suomelan mielestä siksi, ettei terveyskeskuslääkäreillä ole tarvittavaa osaamista sukupuolivähemmistöihin liittyen. – Se kriteeri, ettei ihmisellä saisi olla mitään mielenterveydenongelmia ennen kuin hän voi edes aloittaa sukupuolen korjaushoitoja, on aika epäreilu, Suomela sanoo. Suositus ristiriidassa hallitusohjelman kanssa Hallitusohjelmassa on linjattu, että jokaisen ihmisen hoitoon pääsy on yksi hallituskauden prioriteeteista. Sukupuolivähemmistöihin kuuluvien lasten hoitojen oikea-aikaisuus on myös nostettu erikseen esiin. Uuden tasa-arvo-ohjelmansa keskiöön hallitus nosti vasta äskettäin intersektionaalisen feminismin. Laajasti selitettynä intersektionaalinen feminismi huomioi sen, että samalle henkilölle voi kasautua useita eri syrjintään vaikuttavia tekijöitä, kuten vaikkapa sukupuoli, ihonväri, sosioekonominen tausta ja seksuaalinen suuntautuminen. Iiris Suomelan mielestä Palkon suosituksessa on monia piirteitä, jotka eivät kunnioita transihmisten ihmis- ja perusoikeuksia. – Tässä ollaan tuomassa hoitosuositukset, jotka ovat ikään kuin moniin käytännön ratkaisuihin nähden takapakkia. Eli ihmiset ovat saattaneet saada (tähän mennessä) paremmin itsemääräämisoikeutta kunnioittavia hoitoja, kuin mitä nämä suositukset määrittävät, Suomela sanoo. Valmisteluun palauttaminen olisi poikkeuksellista Hallituksen olisi teoriassa mahdollista palauttaa Palkon suositukset uudestaan valmisteluun. Jo tehtyjen suositusten muuttaminen olisi kuitenkin hidas ja epätyypillinen prosessi. Suomelan mukaan muun muassa vasemmiston ja ja vihreiden ministeriryhmän edustajien erityisavustajat ovat ottaneet sisäisesti tarkasteluun Palkon suositukset. Niitä käydään läpi sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. – Yleensä hoitosuosituksia ei tietenkään lähdetä kyseenalaistamaan, mutta nyt kun kyse on aivan keskeisistä ihmisoikeus- ja perusoikeusongelmista, niin ne olisi tärkeä korjata. Seuraavat askeleet ovat Suomelan mukaan vielä hämärän peitossa, sillä hallituksella on korkea kynnys puuttua itsenäisen toimielimen tekemiin hoitosuosituksiin. Tämä vaatisi myös hallituspuolueilta yhteistä linjaa.