Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Nyt alkoi tiukka loppukiri: Tampere pääsi jatkoon – Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026 selviää lopullisesti ensi kesänä

Tampere on edelleen mukana Euroopan kulttuuripääkaupunkikilvassa, tiedotti opetus- ja kulttuuriministeriö ja valitsijaraadin puheenjohtaja keskiviikkona. Kaikki kisassa mukana olleet kaupungit jatkavat. Tämän jälkeen valintamenettely jatkuu raadin vierailuilla kilpailijakaupunkeihin ja raadin antamilla ohjeilla kilpailijakaupungeille. Kansainvälisen raadin toinen kokous järjestetään kesällä 2021 ja silloin selviää, mikä on vuoden 2026 Euroopan kulttuuripääkaupunki. Tampereen pormestari Lauri Lyly (sd.) liputtaa hankkeen puolesta. Lylyn mielestä sillä on jo nyt nostettu Tampereen ja Pirkanmaan kulttuuritarjontaa hienosti esiin. –  700 ohjelma-aihiosta on jalostettu idealistinen, upea projekti, joka on eteenpäin katsova. Tavoitteena on saada aikaiseksi pysyvämpi muutos. Tällä luomme elinvoimaa, viihtyisyyttä, veto- ja pitovoimaa alueelle, Lyly sanoi tiedotteessa. Juha Hemánuksen mukaan valitsijoille kerrottiin haastattelussa tamperelaisen kulttuurin omaleimaisuudesta, rososta ja voimasta. Oulu ennakkosuosikki Oulussa kilpailuun alettiin valmistautua huolella jo paljon ennen Tamperetta. Monin paikoin siitä on jo nyt tullut kisan ennakkosuosikki. Oulu haki titteliä myös vuodelle 2011. Pohjoisen hakemuksessa korostettiin nyt Eurooppaa uhkaavaa pakolaiskriisiä, ilmastonmuutosta ja covid-19-tautia. Hakemusta on luonnehdittu hyvinkin poliittiseksi, mikä voi olla myös haitta. Savonlinnan Saimaa-ilmiö taas hakee kulttuuripääkaupunkivuodesta hyvinvointia ja elinvoimaa Järvi-Suomen alueelle. Sitä on moitittu epämääräiseksi ja liikaa pelkkään matkailuun painottuvaksi. Savonlinnan oopperajuhlia lukuun ottamatta alueella on myös vähän kulttuurinähtävyyksiä. Oulun kulttuuri-ilmastonmuutos Oulun kaupunki hakee kulttuuripääkaupungiksi, koska haluaa muuttaa kaupunkiaan ja Eurooppaa paremmaksi paikaksi tuleville sukupolville. Hakutiimissä ovat työskennelleet hankejohtaja Piia Rantala-Korhonen ja ohjelmajohtaja Samu Forsblom . Hakijat vetosivat siihen, että yhteiskunnan ilmapiirin kiristyminen näkyy erityisesti Oulun kaltaisissa keskisuurissa, reuna-alueiden kaupungeissa. Väestö ikääntyy, ja nuoret lähtevät työn perässä etelään. Ongelmat kasaantuvat. Näihin haasteisiin hanketta tarvitaan, sillä sen tarkoituksena on parantaa kansojen ja kulttuurien välistä vuorovaikutusta. Ohjelman alateemat ovat Villisti kaupunki, Rohkeasti reunalla ja Vastakohtien voima. Aikaisemmin Nokiaan nojaavana korkean teknologian kaupunkina Oulun slogan oli ”Connecting people”, nyt se pitäisi nyt muokata muotoon ”Reconnecting people”. Keskuskaupunki Oulun lisäksi hankkeeseen on sitoutunut peräti 32 pohjoisen Suomen kuntaa ja kaupunkia Venäjän rajalta Ruotsin rajalle. Oulu panostaa hankkeeseen omasta pussistaan 20 miljoonaa euroa. Savonlinnan Saimaa-ilmiö Savonlinnan, Joensuun, Kuopion, Lappeenrannan ja Mikkelin kaupungit sekä Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon, Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon maakuntaliitot tavoittelivat valintaa, koska haluavat alueensa ihmisille hyvinvointia ja elinvoimaa. Saimaa-ilmiön teemat ovat Veden voimalla, Yhdistävillä silloilla ja Itäisellä ilolla. Nimi juontaa juurensa vuonna 1981 Saimaalla järjestettyyn Tuuliajolla-kiertueeseen, jolla esiintyivät Juice Leskinen Slam, Eppu Normaali ja Hassisen kone. Aki ja Mika Kaurismäki kuvasivat kiertueesta elokuvan Saimaa-ilmiö . Hakijoiden mukaan Järvi-Suomesta löytyy kuitenkin vieläkin omaleimaista kulttuuriperintöä ja mielenkiintoisia uusia ilmiöitä. Itäsuomalaisten päätavoitteita on yhteistyön tiivistäminen ja lisääminen koulutuksen, tutkimuksen, kestävän kehityksen, kaupunkikehityksen ja kulttuurimatkailun aloilla, mielikuvan paraneminen Itä-Suomesta, luovien alojen vahvistaminen sekä Itä-Suomen profiilin kohottaminen. Euroopan kulttuuripääkaupunkihanke linkittyy alueella myös mukana olevien kaupunkien omiin juhlavuosiin: vuonna 2023 Joensuu täyttää 175 vuotta, 2024 Lappeenranta 375 vuotta ja vuonna 2025 Kuopio 250 vuotta. Iso osa kulttuuripääkaupunkihakua oli Savonlinnan uuden kulttuuristrategian kokoaminen. Budjetin suhteen Saimaa-ilmiö luottaa pitkälle valtion apuun. Saimaa-ilmiön koordinaattoreita ovat Reko Tammi ja Anu-Anette Varho . Kaupunginvaltuusto päättää Tampereella hakemuksen ydin on kulttuuriohjelma vuodelle 2026 ja sitä edeltäville vuosille. Tässä vaiheessa kulttuuriohjelma on vielä luonnosvaiheessa, mutta mukana on jo nyt yli 90 erilaista ohjelmanimikettä, tapahtumaa, tilaisuutta tai festivaalia. Kaikki löytyvät hakukirjasta. Tampereen ja Pirkanmaan haussa ovat Tampereen lisäksi mukana Akaa, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Kangasala, Kuhmoinen, Lempäälä, Mänttä-Vilppula (pääkuntakumppani), Nokia, Orivesi, Parkano, Pirkkala, Pälkäne, Ruovesi, Sastamala, Urjala, Valkeakoski, Vesilahti, Virrat, Ylöjärvi. Tarkempi budjetti Tampereella tehdään siinä vaiheessa, kun valtion osuus on tiedossa ja mukana olevat kunnat tehneet omat päätöksensä. Tampereen osuus on kaupunginvaltuuston käsittelyssä ensi syksynä.