Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut Näköislehti

Norjalainen solistikuoro lumosi Tuomiokirkossa Tampereen Sävelen huippukonsertissa

Norjalaisen solistikuoron Det Norske Solistkorin Tampereen Sävelen konsertin ohjelma vaikutti pinnalta vilkaistuna vähän sekavalta, mutta niinhän vain Bachista nykymusiikkiin ulottuneista teoksista muodostui kiinteä ja yhtenäinen soiva matka. Jokainen sävellys keskusteli toisten kanssa ja löysi paikkansa osana isompaa kokonaisuutta. Näin pitää konsertti rakentaa! Kuoro toi viiden hyvin erilaisen teoksen kautta esiin paitsi musiikin historian valtavan kehityskaaren myös Tuomiokirkkoon luontevasti istuvan hengellisen pohjavirran. Sävelet, jotka aina muutenkin ovat merkityssisällöltään moniulotteisia ja selittämättömiä, kiteyttivät juuri tässä konsertissa erityisen koskettavasti elämän ja olemassaolon arvoituksellisuuden. Hämmästyttävimmin kirkkotilaan asettui kantaesityksenä kuultu norjalaisen Eivind Buenen Schubert singt II , jonka mystinen elektroakustinen sointimaailma ja yksinäisyydeltä tuoksuvat tekstit tuntuivat keskustelevan suoraan Magnus Enckellin Ylösnousemus -alttarimaalauksen värien ja tunnelman kanssa. Buenen kappaleessa kuoron paljas sointi ja elektronisesti käsitelty äänimateriaali kohtasivat myös täysin uniikilla tavalla luoden aivan uudenlaisia soivia asetelmia menneisyyden ja nykyhetken rinnakkaisuudesta. Taivaallista Bachia Konsertti alkoi Helmut Lachenmannin Consolation II:lla , jossa kuoro oli asettunut eri puolille kirkon permantoa ikään kuin etsimään soinnin ja äänteiden konkreettista alkutilaa. Perinteistä kirkkomusiikkia saatiin sitten Bachin motetissa Jesu, meine Freude , jonka sisään oli tosin sijoitettu osia György Kurtagin teoksesta Kunnianosoitus Luigi Nonolle . Kolmen säveltäjän tapaaminen kuvasi osuvasti konsertin moniaikaisuuden teemaa. Mutta eihän sitä Bachin voittanutta ole, ja voiko kuoro enää puhuttelevammin ja taivaallisemmin laulaa kuin Norjalainen solistikuoro koraalissa Gute Nacht ! Kauas haihtui hetkeksi kavala maailma… Finaalissa odotti Arnold Schönbergin Friede auf Erden . Näissä myöhäisen romantiikan ajan viimeisissä epätoivoisissa äänissä ennen maailman mullistuksia norjalaiskuoro nousi ilmaisunsa väkevyydessä tekstin julistaman aina yhtä akuutin sanoman tasolle: ”Heidän torvistaan kaikuu kirkkaana ääni: Rauhaa, rauhaa maan päälle!” Ylimääräisenkin kuoro lauloi ja kutsui vielä lopuksi yleisönkin mukaan laulamaan kanssaan. Tampereen Sävel. Det Norske Solistkor. Johtaja: Grete Pedersen. ☆☆☆☆☆ Tampereen tuomiokirkko 7.6.