Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Oikulliset talvet vaikuttavat jo sodankäyntitaitoon – maavoimien komentaja: Suomella voi pian olla erikseen etelän ja pohjoisen olosuhteisiin erikoistuneita joukkoja

Etelän lumeton talvi aiheuttaa päänvaivaa myös armeijalle. Missä opettaa varussotilaat hiihtämään, kun maa on vihreä ja sataa vettä. Maavoimien komentaja, kenraaliluutnantti Petri Hulkko arvioi, että Etelä-Suomessa varussotilas ei välttämättä joudu hiihtämään palveluksensa aikana. – Se on fakta. Erityisesti kuluva talvi on näyttänyt, että Suomi on eriytynyt kahteen osaa, Hulkko arvioi viime viikolla pitämässään tiedotustilaisuudessa. Puolustusvoimain pääsotaharjoitus Kaakko 2019 pidettiin viime vuonna marras-joulukuun vaihteessa. Siellä saatiin hiukan esimakua talviolosuhteisiin, mutta Hulkon mukaan hiihtämään ei päästy. "Älä jätä suksiasi" Koulutusputken alku voikin olla hyvin erilainen riippuen siitä, missä alokas aloittaa asepalveluksensa. – Esimerkiksi jääkäriprikaatissa Lapissa asepalvelus alkaa talviselviytymisjaksolla. Sotilaille tehdään hiihtoesterata ja heitä opetetaan hiihtämään. Seuraavaksi he opettelevat tekemään tilapäismajoituksen lumikuoppaan. Edelleen heitä opastetaan tekemään nuotio ja käyttämään kirvestä. – Ei etelässä tällaista tehdä. Hulkko jatkaa, että varussotilaiden hiihtotaito on kaiken a ja o pohjoisissa joukko-osastoissa. – Lapissa meillä on olemassa tärkeä sääntö, jonka mukaan suksia ei saa koskaan jättää. Muuten olet mennyttä. Sukset kulkevat koko ajan taistelijan mukana, Hulkko tähdensi. Ennätyshanget Lapissa Hulkon mukaan Lapissa on ollut lunta tänä talvena enemmän kuin sataan vuoteen. – Jos Sodankylässä hyppää telaketjuin kulkevasta ajoneuvosto pois, ei pysty etenemään. Lunta voi olla kainaloihin asti. Vaikka meillä olisi kuinka hyvät ajoneuvot, niin ne eivät riitä. Jos joudut poistumaan ajoneuvosta, etkä pysty liikkumaan kunnolla, sinut ammutaan ajoneuvon viereen. Hulkko antaa tunnustusta jääkäriprikaatin ja Kainuun prikaatin varussotilaille. – Heillä on ilmiömäinen taito edetä lumessa. Hiihtäminen on edelleen ainut keino siihen asti, kunnes keksitään, miten ihminen voi leijata lumen päällä. Entä lumikengät? Ne eivät komentajan mukaan ole ratkaisu. – Niillä ei pääse kunnolla mihinkään. Hulkko myöntää, että lumettomat talvet ovat iso haaste koulutusjärjestelmälle. – Se tarkoittaa sitä, että jatkossa joudumme pohtimaan, onko meillä erikseen pohjoisen ja etelän olosuhteisin erikoistuneita joukkoja talvikautena. Hiihtäminen on voinut jäädä väliin jo aiemmin myös sellaisilta kuuden kuukauden palveluksen suorittaneilta varussotilailta, jotka ovat palvelleet eteläisen Suomen varuskunnissa heinäkuusta joulukuuhun. Hiihtäminen säästää rasitusvammoilta Hiihtämisen opetusta pidetään erityisen tärkeänä, sillä se on hyvä laji peruskestävyyden kannalta. Joissain joukko-osastoissa on havaittu, että suurin osa jalkojen rasitusvammoista tulee kävelymarsseilla. Hiihtämisen on katsottu olevan yksi ratkaisu vammojen ehkäisyyn. Hiihtäminen voi olla hellempi tapa liikkua kuin esimerkiksi kävely raskaassa varustuksessa tai pyöräily. Talven aikaan maavoimilla on lukuisia harjoituksia. Mukaan mahtuu niin paikallisia kuin kansainvälisiä. Osa pidetään pohjoisessa lumiolosuhteissa. Suksia tarvitaan, kun Utin jääkärirykmentti järjestää kansainvälisen Northern Griffin 20 -talviharjoituksen Pohjois-Suomessa 24. helmikuuta alkaen. Harjoitusalue kattaa koko Lapin maakunnan. Harjoitukseen osallistuu 740 henkilöä, joista kansainvälisten joukkojen osuus on noin 170.