Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Lukijalta: Tuntuu, että Eteläpuiston arvoa hämärretään kaavoilla, puiston rakentamista viedään eteenpäin kaikin keinoin

Eteläpuiston kaavoittamisen eri vaiheista on tullut sellainen kuva, että puiston rakentamista yritetään kaikilla tavoin viedä eteenpäin ja samalla hämärtää kaavoilla arvokkaan puiston asemaa. Ensin maakuntakaava muutettiin Eteläpuiston osalta vaikeasti tulkittavaksi strategiseksi kaavaratkaisuksi. Sen jälkeen Tampereen kaupungin selkeä yleiskaava muutettiin samalla tavoin strategiseksi. Siinä Eteläpuisto yhdessä kulkutautisairaalan korttelin kanssa on merkitty keskustatoimintojen ja virkistyksen sekoittuneeksi alueeksi rasterilla, jossa on puolet virkistyksen vihreää ja puolet rakentamisen ruskeaa. Kyseinen merkintä on vaikeasti tulkittava, jopa outo periaate kaavassa turvata ja säilyttää nykyinen puistorakenne. Asemakaavaa laadittaessa pitäisi kaavoittajien ja luottamushenkilöiden osata tulkita ja päättää, mitä yleiskaava tarkoittaa. Rakennetaanko sekoittuneen alueen korttelimerkinnästä puolet, kolmasosa tai jotain muuta ja mihin tornitalot ja puistot sijoitetaan? Nyt asemakaavan laadinta on siirretty hamaan tulevaisuuteen niin kuin aika ratkaisisi asian ja samalla kansalaistoimintakin ehkä vaimentuisi. Kaupunkipuiston rajausehdotuksessa Eteläpuistosta, 100 vuotta sitten rakennetusta muotopuistosta, on jäljellä vain Hämeenpuiston levyinen kapea siivu ja suurin osa puistosta on jätetty rajauksen ulkopuolelle. Tätä on kaupungin taholta perusteltu sillä, että nyt poisjääneet osat voidaan tarvittaessa myöhemmin liittää kansalliseen kaupunkipuistoon, kun alueen asemakaavoituksen ratkaisut on tehty. Tälläkö varmistellaan, ettei kansallisesta kaupunkipuistosta muodostu estettä Eteläpuiston rakentamiselle? Päättäjien tahtotilaa kuvaa se, että Eteläpuistoa markkinoidaan koko ajan viiden tähden keskustahankkeessa. Syksyllä järjestetyssä Telakan keskustelutilaisuudessa ilmeni, että Nalkalan rannan rakentaminen vaatii Ratinan sillan rampin keskellä olevan kaasuaseman siirtämistä räjähdysvaaran vuoksi. Lisäksi Nalkalan rannan rakentaminen edellyttää kalliita kunnallisteknisiä ratkaisuja. Näiden toimenpiteiden yhteiskustannus on niin suuri, että koko Nalkalan rannan kaavahanketta ei kaupungin kannata toteuttaa, ellei kustannuksia voida kompensoida lisärakentamisella kyseisellä Eteläpuiston kaava-alueella. Kulkutautisairaalan tontin rakentaminen ei riitä, joten olisi pakko uhrata osa Eteläpuistosta rakentamiselle, jotta saadaan riittävästi tontinmyyntituloja kustannusten peittämiseksi ja ilmeisesti hankkeen kääntämiseksi kaupungille voitolliseksi. Eteläpuisto -hankkeesta on jäänyt kaiken kaikkiaan sellainen vaikutelma, että keskustan rantojen rakentaminen on niin tärkeää kaupungille, ettei minkään arvojen uhrauksella ole välttämättä merkitystä. Kaupunkilaisten ja asukkaiden laaja mielipide sivuutetaan ja asioita ollaan viemässä keskustan kehittämisellä perustellen läpi lähinnä taloudellisin lähtökohdin ja varmaan rakennusyrityksillekin mieleisellä tavalla.