Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Metsien marjasatoa helteinen ja kuiva kesäkuu ei ole häirinnyt – maanviljelyssä kaivataan sateita: ”Paras sato on jo menetetty”

Kuivuus on tuottanut haasteita maataloudessa. Kuuma ja kuiva kesä on haitannut niin nurmen kuin viljojenkin kasvua, sillä vettä on ollut niukasti tarjolla lähes koko maassa. Esimerkiksi Tampereen Härmälän mittauspisteellä on satanut kuluneen kuun aikana vain 21,6 milliä vettä, kun vuosikymmenen aikana lukema on vaihdellut 35 millimetristä 137:ään. Siksi maatiloilla toivotaan nyt sateita, kertoo palvelupäällikkö Sari Hiltunen maatalousalan neuvontajärjestö ProAgrian Pirkanmaan aluetoimistosta. Hiltunen ei halua ennustaa sadonkorjuun tuloksia, mutta arvioi, että paras sato on jo menetetty kuivuuden vuoksi. – Pelloilla näkee jo aika paljon pystyyn kuivuneita kohtia, joita sade ei enää auta, Hiltunen sanoo. – Loppu on kiinni monesta tekijästä. Sateet ovat nyt tervetulleita. Hänen mukaansa sateita on odoteltu jo useita viikkoja. Kasvit lakoon painava liian rankka sadekaan ei ole hyväksi, mutta viljelijän näkökulmasta vettä saa tulla reilustikin. Vähäinen kosteus haihtuu nopeasti eikä riitä kastelemaan maata. Eniten kuivuudesta ovat kärsineet keväällä kylvetyt viljat ja nurmi, sanoo Hiltunen. Nurmirehun ensimmäinen sato on jo korjattu, mutta korjuun jälkeen kasvu ei ole jatkunut, vaan nurmet ja laitumet ovat palaneet helteillä. Jyvät ja marjat voivat jäädä tänä vuonna pieniksi. Mansikan satokausi on käynnissä, ja helle on kypsyttänyt marjoja ennen kuin ne ovat ehtineet kasvaa suuriksi. Tuholaiset vaivaavat Hyvänä puolena helteisessä kesäkuussa on se, että kasvitaudit jylläävät yleensä kosteassa. Hiltusen mukaan tautitilanne on nyt rauhallinen. Kuuma ja kuiva keli on hillinnyt myös sitkeiden rikkakasvien kasvua, mutta toisaalta myös niiden torjunta on ollut tavanomaista vaikeampaa, koska viljelykasvit ovat olleet olosuhteiden vuoksi kovilla. Joitakin tuholaisia kesän sää on hyödyttänyt. Esimerkiksi rapsia ja rypsiä tuhoava rapsikuoriainen on ollut Pirkanmaalla ongelma, Hiltunen kertoo. – Niiden parissa on tehty aika paljon töitä aika huonolla menestyksellä. Toissa vuosi oli kuiva Hiltusen mukaan ihanteellisinta olisi, jos nyt saataisiin pian rauhallista, jatkuvaa sadetta, ja syyskesälle poutaisia sadonkorjuukelejä. Kausi on ollut Hiltusen mukaan haasteellinen. – Kylvölle päästiin kohtalaisen aikaisin, mutta oli yöpakkasia, ja kasvukausi oli myöhässä pitkään. Oikeastaan koko kesäkuun ajan on puolestaan kärsitty kuivuudesta, Hiltunen kertoo. – Vanha kansa sanoo, että vilu viljan kasvattaa. Suomalaiset viljelykasvit pitävät parinkymmenen asteen keleistä. Hiltunen vertaa kesää vuoteen 2018, jolloin oli myös kuivaa. – Nyt on ollut aika erikoisia vuosia. Toisaalta tavallisia tai keskimääräisiä tuskin onkaan, hän toteaa. Metsän marjoilla on toivoa Luonnonmarjojen tilanne on parempi. Niiden kehitystä kuiva kesäkuu ei ole haitannut. Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Rainer Peltola kertoo, että kuivuudelle herkkä mustikkakin pärjää, jos sateita saadaan nyt, viime hetkellä. – Jos kuivuus olisi jatkunut pitkään, tilanne olisi toinen. Monet muut marjat, kuten kuivien maastojen puolukka ja vadelma sekä soiden hilla ja karpalo, taas eivät ole yhtä herkkiä sateiden vaihteluille. Luonnonmarjojen satoon vaikuttaa kukinnan ja pölytyksen onnistuminen. Raakileiden syntymisen kannalta tyyni, sateeton ja lämmin sää on vain hyvästä. – Mustikan kukinta oli komea, ja näyttää siltä, että pölytys on onnistunut aika hyvin, Peltola sanoo. Ensimmäiset mustikat kypsyvät Etelä-Suomessa jo ensi viikolla, Peltola arvioi. Niiden kokoa kuivuus on voinut pienentää, sillä marjasta lähemmäs 90 prosenttia on vettä. Mustikkaa saatiin viime vuonna vähän Peltolan mukaan pari viime vuotta ovat olleet marjasadoille melko huonoja. Mistään isosta trendistä ei voida puhua, mutta kahtena viime vuonna mustikkasato on jäänyt laihaksi. Marjahavainnot-nettisivulle kerätyt tiedot näyttävät, että vuonna 2019 jo kukintoja oli heikonlaisesti. – Viime vuosi oli mustikalle surkea. Tänä vuonna kukkia on ollut tavanomainen määrä, mutta kaksinkertaisesti viime vuoteen verrattuna, Peltola sanoo. Toissa vuotta haittasi taas samanlaiset ongelmat, joilta nyt toivottavasti säästytään tämän viikon sateiden ansiosta. – Vuonna 2018 kukinta näytti ihan hyvältä, mutta kesä oli järkyttävän kuiva, minkä vuoksi mustikkasato jäi huonoksi.