Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Eduskunta joutui muuttamaan kiisteltyä lakia hoitajien määrästä – Vanhushoivan henkilöstö­mitoitus tulee voimaan portaittain

Vanhustenhoidon hoitajamitoitus tulee voimaan portaittain, sanotaan eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan maanantaina valmistuneessa mietinnössä. Lakiin jouduttiin tekemään eduskunnassa vielä viime metreillä isoja muutoksia, jotta se täyttäisi perustuslakivaliokunnan vaatimukset. Alun perin ehdotus oli, että 0,7 työntekijän henkilöstömitoitus asiakasta kohden tulisi osin voimaan jo elokuun alussa, mutta sitä vastaava valtion lisärahoitus olisi kuntien käytettävissä vasta huhtikuun 2023 alusta alkaen. Perustuslakivaliokunnalle tämä ei sopinut, ja se ilmoittikin aiemmin tässä kuussa, että velvoitteiden ja rahoituksen on kuljettava käsi kädessä. Eduskunnan on tarkoitus hyväksyä laki ennen kesätaukoaan tällä viikolla, joten muutoksilla oli kiire. Eduskunta keskustelee lain sisällöstä heti tiistaina. Sosiaali- ja terveysvaliokunta oli erimielinen. Oppositiosta on tulossa vastalauseet lakia koskevaan mietintöön. Hallitus on halunnut kirjata lakiin sitovan hoitajamitoituksen, jonka mukaan viimeistään huhtikuussa 2023 ympärivuorokautisen hoivan yksiköissä tulee kymmentä hoidettavaa vanhusta kohti olla vähintään seitsemän työntekijää. Henkilöstömitoituksen suhdeluku olisi siis 0,7. Askel oikeaan suuntaan Helsingin Sanomien tietojen mukaan asteittainen voimaantulo tehdään niin, että tänä vuonna lain voimaan tullessa ympärivuorokautisessa hoivassa pitää olla vähintään viisi työntekijää kymmentä hoidettavaa vanhusta kohti. Ensi vuonna mitoitus nousee 0,55:een ja vuonna 2022 se nousee 0,6:een. Vuoden 2023 huhtikuussa mitoitus saavuttaisi tavoitteena olevan 0,7:n tason. – Pidän tätä portaittain kiristyvää velvoitetta fiksuna ratkaisuna. Henkilöstön saatavuus on tässä keskeinen ongelma, eikä se ole poistunut mihinkään, valiokunnan puheenjohtaja Markus Lohi (kesk) sanoo. Lohen mukaan henkilöstömitoitus ei ratkaise ikäihmisten hoitokysymyksiä kokonaan, mutta on askel oikeaan suuntaan. Muutokset ovat sen verran suuria, että opposition edustajat valiokunnassa olisivat halunneet kuulla vielä asiantuntijoita. Tähän eivät hallituksen edustajat suostuneet, vaan muutokset tehdään nopealla tahdilla sosiaali- ja terveysministeriön laatiman ehdotuksen pohjalta. Perustuslakivaliokunta torppasi Vastaisuudessa henkilöstömitoitukseen lasketaan mukaan välitöntä asiakastyötä tekevä henkilökunta, mutta ei enää eri tukipalveluissa töissä olevia eli esimerkiksi siivouksesta, ruuan valmistuksesta ja pyykeistä huolehtivia työntekijöitä. Hoivakotien pitää ottaa tämä huomioon mitoituksessa heti lain tullessa voimaan. Hallitus halusi 0,7:n mitoituksen voimaan nyt elokuussa pitkällä siirtymäajalla, jonka aikana hoivayksiköt saisivat käyttää nykyisen suosituksen mukaista mitoitusta eli viittä työntekijää kymmentä asiakasta kohti. Etenkin Sdp:lle on ollut puolueen vaalilupausten kannalta tärkeää, että kyseinen mitoitus tulisi voimaan heti, vaikka sitä ei vielä käytännössä kaikkialla pystyttäisikään toteuttamaan. Perustuslakivaliokunta esti aikeet. Rahojen ja mitoituksen piti valiokunnan mielestä kulkea käsi kädessä. Perustuslakivaliokunnan mukaan kuntia koskeva niin sanottu rahoitusperiaate ei mahdollista sitä, että ehdotettu 0,7:n mitoitus tulisi osin voimaan jo elokuun alussa 2020, mutta sitä vastaava valtion lisärahoitus olisi kuntien käytettävissä vasta 1. huhtikuuta 2023 alkaen. Kolme vaihtoehtoa korjata Vanhusten hoitajamitoitus nousi viime eduskuntavaalien yhdeksi teemaksi, kun vanhustenhoidosta paljastui runsaasti epäkohtia talvella 2019. Oppositiossa oleva Sdp vaati silloista hallitusta nostamaan heti hoitajamitoitusta muun muassa sillä perusteella, että kyse on vain yhden luvun muutoksesta. Perustuslakivaliokunta antoi korjauksille kolme vaihtoehtoa. Yksi vaihtoehto olisi siirtää alkua niin, että 0,7:n henkilöstömitoitus tulee voimaan yksiselitteisesti vuonna 2023. Toinen vaihtoehto olisi aikaistaa rahoitusta niin, että kunnilla on heti elokuussa käytettävissään 0,7:n mitoitusta vastaavat varat, eli mitoitus tulisi saman tien voimaan. Tämä tuskin olisi mahdollista. Vaikka kunnat saisivat valtiolta täyden rahoituksen, mistään ei löydy nopeasti riittävää määrää työntekijöitä. Valituksi tuli tässä taloustilanteessa realistisin eli kolmas vaihtoehto, jossa mitoituksen ja rahoituksen voimaantulo porrastetaan. Ympärivuorokautisen hoivan yksiköistä noin 60 prosenttia täyttää jo nyt 0,6:n mitoituksen eli niissä on kuusi hoitajaa kymmentä hoidettavaa kohti.