Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Tähtijutut Moro Näköislehti Mielipiteet

Tampere on kävelijöille ja pyöräilijöille vaarallinen kaupunki – liikenteessä kuolleista valtaosa on pyöräilijöitä ja jalankulkijoita

Tampere on kävelijöille ja pyöräilijöille vaarallinen kaupunki. Viimeisen noin kolmen vuoden aikana liikenneonnettomuuksissa on kuollut Tampereella yhdeksän henkilöä, joista seitsemän eli 78 prosenttia on jalankulkijoita tai pyöräilijöitä. Myös Helsingissä ja Oulussa on kuollut seitsemän jalankulkijaa tai pyöräilijää, mutta prosenttiosuus on pienempi. – Ei se tietysti hyvältä kuulosta, jos olemme liikenneturvallisuuden osalta heikommassa tilanteessa, sanoo liikenneinsinööri Timo Seimelä Tampereen kaupungilta. Tampereen sijoitukseen taulukon kärkipäässä vaikuttaa paitsi liikenneonnettomuuksissa kuolleiden jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden suhteellisen suuri määrä myös muiden liikenneonnettomuuksissa kuolleiden suhteellisen vähäinen määrä. Aamulehti uutisoi lokakuussa, että Tampereella ajetaan surutta päin punaisia. Väkilukuun suhteutettuna vaarallisin kaupunki oli Joensuu. Pyöräilijöitä loukkaantuu aiempaa enemmän Kaikkiaan kuolleiden määrät ovat vertailussa niin pieniä, että niistä on vaikea vetää pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Vuosittainen vaihtelu voi vaikuttaa tuloksiin paljon. Tampere on kuitenkin kärkipäässä myös kevyen liikenteen loukkaantuneiden määrässä. Pyöräilijöiden loukkaantumiset ovat lisääntyneet vuoden 2016 jälkeen. Tampereen kaupungin mukaan vuonna 2018 loukkaantui 41 pyöräilijää, kun kaksi vuotta aiemmin luku oli 25. – Liikenneonnettomuuksien kokonaismäärässä on koko ajan on menty parempaan suuntaan, mutta ei sovi kieltää, etteikö pyöräilijöiden onnettomuuksien määrä ole lähtenyt nousuun, Seimelä sanoo. Pyöräliikenteen määrä on kasvanut viime vuosina 10–15 prosenttia, mutta Seimelän mukaan se ei riitä selittämään onnettomuuksien määrän kasvua. Kevyen liikenteen käyttämistä risteyksistä vaarallisin on Hatanpään valtatien ja Vuolteenkadun risteys. Siinä tapahtui vuosina 2014–2018 kuusi jalankulkija- tai polkupyöräonnettomuutta, joista kolme johti loukkaantumiseen. Polkupyöräonnettomuuksista valtaosa tapahtuu muualla kuin Tampereen keskustassa. Noin puolet onnettomuuksista sattuu suojateillä. Raitiotien rakennustöiden vaikutuksesta onnettomuuksiin ei ole tietoa. Kuolemaan johtaneet onnettomuudet ovat tapahtuneet ainakin valtaosin muualla kuin raitiotiereitin varrella. – Raskas kääntyvä ajoneuvo on joka tapauksessa liikenneturvallisuusongelma, johon täytyy löytää ratkaisuja, Seimelä sanoo. Yksisuuntaisia pyöräteitä lisää Seimelän mukaan kevyen liikenteen turvallisuutta parannetaan Tampereella jatkuvasti. Viime vuosina keskustassa ja vilkkaimmilla reiteillä on levennetty väyliä, erotettu jalankulku ja pyöräily omille väylilleen sekä parannettu liittymien liikennejärjestelyjä. Toimenpiteitä on tehty muun muassa Sammonkadulla ja Sammon valtatiellä sekä Teiskontiellä. – Ainakin kävelijöiden ja pyöräilijöiden välisten konfliktien määrän voisi olettaa vähentyneen, kun vilkkaimmilla reiteillä ne ovat omilla väylillään. Vuonna 2016 päätettiin laskea asuinalueiden nopeusrajoitukset 40:stä 30:een kilometriin tunnissa. – Lisäksi pyöräliikennettä ollaan kehittämässä kohti yksisuuntaisia pyöräteitä, joiden avulla liittymien liikenneturvallisuutta pystytään parantamaan merkittävästi, Seimelä sanoo. Vuolteenkadun ja Hatanpään valtatien liittymäänkin on tulossa muutoksia. Kevyen liikenteen nykyisin hyvin kapea odotustila Ratinan kauppakeskuksen kohdalla levenee. Parannustyö toteutetaan raitiotien rakentamisen yhteydessä.