Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Korona-aika räjäytti Taysin sähköisen palvelun suosion, tällainen se on: ”Turhat seurantakäynnit jäävät pois”

Tampereen yliopistollisen sairaalan sähköisen palvelun käyttäjämäärä on kasvanut 3 000 käyttäjän vauhdilla joka kuukausi maaliskuusta lähtien. Tiistaina 22. syyskuuta Omataysia käytti jo yli 65 000 Taysin asiakasta. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin (PSHP) ict-arkkitehtia Aki Lehtoa tavallaan harmittaakin se, että tarvittiin koronaviruksen kaltainen kriisi, ennen kuin sähköisestä palvelusta tuli näin suosittu. Se on hänen mukaansa joustava ja nopea ja säästää etenkin terveydenhuollon ammattilaisten aikaa. Asiakkaan aikaa se säästää vaikkapa silloin, kun jokin Omataysin esitietokysely on kerran täytetty sähköisesti. Seuraavalla poliklinikkakäynnillä perustiedot löytyvät palvelusta, kun paperilomakkeeseen ne olisi täytettävä uudelleen. Lääkäriajan vaihtaminen sähköisesti taas säästää niin potilaan kuin terveydenhuollon aikaa. Tätä nykyä varatun ajan siirto onnistuu jo 20–30:ssa Taysin toimipisteessä. – Niin sanotun moniajan vaihtaminen on edelleen tehtävä puhelimitse. Jos hoito vaatii useita käyntejä, yhden ajan siirtäminen vaikuttaa muidenkin käyntien ajankohtaan, Aki Lehto selventää. Mobiilisovellus tulossa Jo 34 yksikössä on mahdollisuus hoitokeskusteluun Omataysissa, jossa asiakas voi käydä kiireetöntä viestin vaihtoa hoitohenkilökunnan kanssa. Asiakas saa tiedon palveluun tulleesta vastauksesta tätä nykyä sähköpostilla. Tekstiviestiherätteet tulevat vielä tämän vuoden aikana. Samaan tapaan tarkoitus on jatkossa muistuttaa myös ajanvarauksesta. – Kun asiakkaan kanssa voidaan olla yhteydessä digitaalisesti ja seurata esimerkiksi hoidon onnistumista, turhat seurantakäynnit jäävät pois. Lehdon mukaan tämä säästää ammattilaisten aikaa tarpeelliseen hoitoon. Esimerkiksi lapsettomuus- ja hormonipoliklinikalla sähköistä palvelua käytetään viestintään lähes yksinomaan. Tätä selittää Lehdon mukaan asiakasryhmä, joka on tottunut digitaaliseen asiointiin. Marraskuussa Omataysista julkaistaan mobiilisovellus. Videohoitoa etänä Sähköisen palvelun yleistymistä kuvaa, että Omataysissa on tänä vuonna kohdistettu potilaille yli 100 000 erilaisiin hoitoihin liittyvää esitietokyselyä. Niihin vastausprosentti on ollut noin 60–80 prosenttia riippuen hoitoyksiköstä. Paperikirjeet kulkevat silti edelleen. Yksi poikkeuksellisen etäajan hyvistä puolista on ollut, että videovastaanotot saatiin koteihin. – Viime maaliskuuhun asti videovastaanotto oli käytössä oikeastaan vain silloin, kun asiakas ja lääkäri tarvitsivat erikoislääkärin konsultaatiota, Lehto kertoo. Etävastaanotto on toiminut hänen mukaansa hyvin esimerkiksi kuntoutuksessa, puheterapiassa ja psykiatriassa. Tähän saakka videovastaanotolla on käyty noin 2 000 kertaa. Tämän ajan tuote on myös Omataysin Kyselyt-kohdasta ensimmäisenä löytyvä koronajäljityskysely. Se on hyödyllistä täyttää, jos on käynyt tai menossa koronatestiin. Jos testi on positiivinen, altistuneiden jäljitys nopeutuu, kun sairastuneen kontaktit ovat tiedossa. Koronajäljityskysely on täytetty sähköisesti jo 10 500 kertaa. – Kysely helpottaa ihan hirmuisesti jäljittäjien työtä, Lehto sanoo. Miksi oma palvelu? Taysin oma sähköinen palvelu alkoi vuonna 2017. Valtakunnallinen, potilastietoja kokoava Kelan Omakanta aloitti jo kymmenen vuotta sitten. Miksi Tays tarvitsi oman sähköisen palvelun, kun sellainen oli jo valtakunnallisesti olemassa? – Kuvaisin eroa niin, että Omakannassa on hoitohistoria ja Omataysissa tulevat tapahtumat, Aki Lehto sanoo. Omataysissa asiakas on vuorovaikutuksessa terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Omakantaan tiedot siirtyvät potilastietojärjestelmistä, joihin terveydenhuollon ammattilaiset kirjaavat esimerkiksi lääkärikäynnin tiedot ja diagnoosit. Sinne siirtyvät myös esimerkiksi laboratoriotulokset. Kelan Kanta-palvelutoiminnan päällikkö Outi Lehtokari kertoo, että julkisessa terveydenhuollossa tiedot pitää asetuksen velvoittamana siirtää viiden vuorokauden kuluessa potilastiedon arkistoon. Lehtokari kuitenkin tietää, että näin ei aina toimita yksityisessä terveydenhuollossa, vaikka velvoite koskee sitäkin. – Laboratoriotulosten kirjaamista voidaan joskus tarkoituksellakin viivyttää, jos tulokset ovat sellaisia, että niistä halutaan ensin keskustella asiakkaan kanssa, Lehtokari sanoo. Omakannassa voi "ruksata" suostumuksen sille, että terveydenhuollon ammattilaiset saavat hakea tietoja potilaasta. Se, kuinka paljon lääkäri käyttää potilastietoarkistoa hyväkseen, on kiinni myös tämän osaamisesta ja aktiivisuudesta. PSHP:n Aki Lehto sanoo ihanteena olevan, että tiedot potilaasta virtaavat terveydenhuollon eri järjestelmien välillä niin, ettei potilaan itsensä tarvitse aina kerrata asioitaan.