Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Useat päätoimittajat julkaisivat kannanoton: ”Ylen suosiminen heikentää sananvapautta”

Yhdeksän maakuntalehteä otti lauantaina kantaa Ylen tekstimuotoisen verkkojournalismin asemasta Suomessa. Maakuntalehtien päätoimittajien allekirjoittaman kannanoton mukaan Ylen tekstimuotoinen journalismi vaikeuttaa moniäänisen lehdistön toimintaa Suomessa, koska Ylen verkkosisällöt kilpailevat maakuntalehtien sisällön kanssa. Päätoimittajien mielestä tilanne on hankala, koska Ylen rahoitus tulee Yle-verosta, kun sanomalehtien rahoitus tulee pääasiassa lukijoilta. Myös Aamulehden vastaava päätoimittaja Jussi Tuulensuu on käsitellyt aihetta analyysissään. Yksi vetoomuksen allekirjoittaneista on Turun Sanomien päätoimittaja Kari Vainio . – Ylen ylivertainen suosiminen pitkällä aikavälillä heikentää suomalaista sananvapautta ja kaventaa moniäänistä mediaa, hän sanoo. Kannanotto julkaistiin nyt, koska Suomessa valmistellaan parhaillaan lakimuutosta, jonka keskeisenä tavoitteena on muuttaa Ylen julkisen palvelun tehtävän määrittelyä. Lakiehdotuksen mukaan Ylen julkisen palvelun tehtävän on oltava jatkossa EU:n valtiontukisääntelyn mukainen. Lakiesityksen on määrä tulla eduskunnan käsittelyyn syksyllä. Lainmuutosta vaatii Euroopan komissio. Medialiitto eli media-alan ja graafisen teollisuuden yritysten etujärjestö teki pari vuotta sitten kantelun komissiolle Ylen laajamittaisesta tekstimuotoisten verkkouutissisältöjen tarjonnasta. Kantelu ei koskenut Ylen muuta toimintaa. Tilanne on nyt se, että Suomen pitää panna täytäntöön Euroopan komission vaatimat muutokset. – Komission näkemys on ollut selvä, että näin laaja Ylen online-tekstimuotoinen uutistoiminta on rikkonut valtiontukisääntelyä, sanoo asianajaja Mikko Alkio , joka on selvittänyt asiaa Medialiiton toimeksiannosta. Kyseessä on Euroopan komissiolta vakava vaatimus, sillä jos Suomi ei lakia muuta, komissio vie Suomen EU-tuomioistuimeen. Ylen toimintaan kohdistuisi kaksi uutta rajoitusta uuden lain seurauksena. Ensimmäinen on se, että lakiluonnoksen mukaan Ylen sisältöpalvelujen pääpainon tulee olla liikkuvaa kuvaa ja ääntä sisältävissä julkaisuissa. Toinen on se, että Ylen julkaiseman tekstimuotoisen sisällön tulee pääsääntöisesti liittyä Ylen liikkuvaa kuvaa tai ääntä sisältävään julkaisuun. – Jos Yle toimisi jatkossa näiden periaatteiden mukaan, saisivat maakuntalehdet vietyä digitalisaatiota kestävämmällä pohjalla eteenpäin, Turun Sanomien Vainio arvioi. Asianajaja Mikko Alkion mukaan perusasetelma on täysin selvä: Suomi on sitoutunut komissiolle muuttamaan lakia. – Kyse on enää lähinnä siitä, millä sisällöllä muutokset tulevat voimaan. Ministeriössä ei näytetä kiistävän, etteikö meillä ole ongelmaa Yleä koskevassa lainsäädännössä. Yhdeksän maakuntalehtien päätoimittajaa vaatii valtiota lopettamaan verorahoitteisen Ylen suosimisen digitaalisen median markkinoilla. Aiemmin kesällä Euroopan komissio edellytti Suomelta, että se tarkentaa Ylen roolia julkisen palvelun mediatalona ja muuttaa yhtiötä koskevaa sääntelyä EU:n valtiontukisäännösten mukaiseksi. EU selvitti asiaa vuosina 2017–2019 ennen päätöksen antamista. Yle käyttää tekstiuutisiin Medialiiton arvion mukaan 30–40 miljoonaa euroa vuodessa. Ylen koko julkinen rahoitus vuodelle 2020 on 532 miljoonaa euroa. Ylen tekstiuutisten rahoituksen katsotaan vääristävän kilpailua. Päätoimittajat korostavat, että heidän huolensa kohdistuu itsenäisen ja moniarvoisen median toimintaedellytysten turvaamiseen. Kirjoituksen allekirjoittivat Kari Vainio Turun Sanomista, Sanna Keskinen Kalevasta, Antti Kokkonen Lapin Kansasta, Markku Mantila Ilkka-Pohjalaisesta, Tiina Ojutkangas Keskipohjanmaasta, Päivi Bisi Kainuun Sanomista, Janne Rantanen Länsi-Suomesta, Mikko Soini Hämeen Sanomista ja Forssan Lehdestä sekä Tomi Lähdeniemi Satakunnan Kansasta.