Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Suomen susikanta on kasvanut voimakkaasti – Susia havaitaan entistä enemmän etenkin Länsi-Suomessa

Susikanta on vahvistunut Suomessa selvästi. Susilaumojen määrä on lisääntynyt etenkin läntisessä Suomessa. Tämä käy ilmi Luonnonvarakeskuksen (Luke) tiistaina julkistamasta suden kanta-arviosta. Susien yksilömääräksi Luke arvioi maaliskuun laskennan perusteella enimmillään liki 250 yksilöä (216−246). Vuosi sitten kannan suuruudeksi arvioitiin 185−205 yksilöä. Susilaumoja oli 30, joista 24 kokonaan Suomen puolella. Suomen itäisen valtakunnanrajan molemmin puolin liikkui 6 laumaa. Laumojen kokonaismäärä kasvoi vuodentakaiseen verrattuna peräti neljänneksellä. – Läntisessä Suomessa laumoja on selkeästi enemmän kuin vuosi sitten. Itä-Suomessa tilanne on pysynyt vuodentakaiseen verrattuna aika lailla samanlaisena, kertoo tutkimusprofessori Ilpo Kojola Lukesta. Suomen Metsästäjäliitto huomautti tuoreeltaan omassa tiedotteessaan, että susikannan kehitys antanee pontta kannanhoidollisen metsästyksen valmisteluun. – Luken arvio 30 laumasta ylittää nyt selkeästi kannanhoitosuunnitelmassa määritetyn pienimmän elinvoimaisen kannan tason, joksi on määritelty 25 laumaa tai lisääntyvää paria, toteaa Metsästäjäliiton puheenjohtaja Tuomas Hallenberg . Länsi-Suomessa 18 laumaa Itä-Suomea on pidetty suden perinteisenä elinalueena, mutta viime vuosina sudet ovat levittäytyneet etenkin Pohjanmaalle ja Varsinais-Suomeen. Läntisessä Suomessa laumoja oli 16–21. Susikannan kasvun alueita ovat Kojolan mukaan etenkin Varsinais-Suomi, Etelä-Satakunta ja Pohjois-Pohjanmaa. Esimerkiksi Laitila–Mynämäki–Pöytyä-alueella Varsinais-Suomessa oli kolme isoa laumaa. Parien määräksi Luke arvioi 17, joista Suomen puolella eläviä on 15. Susilauma tarkoittaa kolmen tai useamman suden ryhmää, jotka liikkuvat pääosin yhdessä ja jakavat saman reviirin. Pari tarkoittaa kahta yhdessä liikkuvaa ja saman reviirin jakavaa sutta. Susikannasta suurin osa elää talvisin laumoissa tai pareina. Reviireillä enemmän laumoja Reviirien kokonaismäärässä ei ole tapahtunut selvää muutosta vuodentakaiseen. Reviirejä asuttavan susikannan rakenne kuitenkin muuttui. Viime vuoteen verrattuna reviireillä elää enemmän laumoja ja vähemmän pareja. – Kevään 2019 pentutuotto oli hyvä, ja näin parit muuttuivat pentujen syntymisen kautta laumoiksi, Kojola kertoo. Lauma- ja parireviirien yhteenlaskettu määrä oli 43−49. Maaliskuun 2020 kanta-arvion aineistopohja oli kattava. Tassuun tallennettujen havaintojen määrä oli huomattavasti suurempi kuin vuosi sitten. Myös onnistuneita DNA-analyysejä oli selvästi viimevuotista enemmän.