Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Moni yritys on kituuttanut kannattamattomana harvinaisen pitkään, mutta pian edessä on konkurssien suma – tamperelainen asianajaja pelkää vielä pahempaa

Tuomioistuimissa on odotettavissa konkurssihakemusten suma tulevina kuukausina. Ruuhkan aiheuttaa konkurssilain väliaikainen muutos, joka rajoittaa velallisen asettamista konkurssiin. Konkurssiasiavaltuutetun toimistossa Tampereella työskentelevän varatuomari Antti Kurikan mukaan hakemussuma on ilmeinen seuraus, kun muutoksen voimassaoloaika päättyy. Velkojien ylivoimaisesti eniten käyttämä konkurssiperuste, konkurssiuhkainen maksukehotus, on tällä hetkellä poissa käytöstä. Sen seurauksena esimerkiksi verohallinto ja työeläkevakuutusyhtiöt ovat hakeneet selvästi tavallista vähemmän konkursseja. Muutos näkyy jo tuoreimmissa tilastoissa. Konkurssien määrä laski tammi–elokuussa koko maassa 8,6 ja Pirkanmaalla 7,2 prosenttia vuodentakaisesta. Lakimuutos on voimassa 31. lokakuuta asti, mutta sille haetaan jatkoa tammikuun loppuun. Asia oli eduskunnan lähetekeskustelussa torstaina. – Väliaikaisen muutostilanteen aikana on patoutunut suuri tarve, joka sitten purkautuu melkoisena, Kurikka ennakoi konkurssihakemusten piikkiä. Lykkäys aiheuttaa vakavan riskin Konkurssiasiavaltuutettu Helena Kontkasen huhtikuisen lausunnon mukaan velkojat tekivät viime keväänä noin 150 konkurssihakemusta kuukaudessa, jolloin yksin normaalioloissa tehtäviä hakemuksia patoutuisi puolessa vuodessa arviolta 900. Antti Kurikka sanoo olevansa huolissaan etenkin väliaikaisen lakimuutoksen väärinkäytöksistä. Hän sanoo, että muutoksen vuoksi on jäänyt toteutumatta konkursseja, joille olisi ollut perusteet jo ennen koronakriisiä. Seurauksena kannattamattoman yrityksen maksukyvyttömyys on pahentunut, jolloin myös velkojien saatavat ovat kasvaneet ja tappioriski noussut. –  Aidosti konkurssiin kuuluvien yhtiöiden konkurssit ovat lykkääntyneet ja tulevat lykkääntymään edelleen. Se aiheuttaa vakavan riskin velkojille ja myös kuormittaa talousrikostorjuntaa. Kurikka sanoo, että vielä on arvioiden varassa, moniko jo ennen koronakriisiä konkurssikypsä yhtiö on pitkittänyt toimintaansa lakimuutoksen turvin. Hän arvioi, että poikkeustilan päätyttyä konkurssien määrä kasvaa joka tapauksessa huomattavasti. – Se voi tarkoittaa nopeaa kymmenien prosenttien kasvua. Kauhukuvana dominoefekti Myös tamperelaisen Asianajotoimisto Klingendahlin yrittäjä, asianajaja Kari Koskinen on huolissaan siitä, että kannattamattomat yritykset ovat voineet jatkaa elinkaartaan keinotekoisesti kuudella kuukaudella. – Suomeksi sanottuna yritys tekee koko ajan tappiota, mutta toiminta jatkuu. Siitä aiheutuu varmuudella enemmän tai vähemmän ongelmia myös terveille yrityksille, hän sanoo. Koskinen sanoo, että myös terveet yritykset voivat joutua ongelmiin, jos niiden asiakkaat tai yhteistyökumppanit jatkavat toimintaansa, vaikka ei pitäisi. Pahimmillaan edessä voi Koskisen mukaan olla dominoefekti, jossa konkurssikypsät yritykset vetävät vaikeuksiin terveitä yrityksiä. Asiassa on myös rikosoikeudellinen puoli, sillä lainsäädännön lähtökohta on, että yrittäjä ei saa jatkaa tappiollisen liiketoiminnan harjoittamista. – Kun yhtiöllä alkaa mennä huonosti ja on selvää, että tästä ei toivuta, pitäisi hakeutua itse kiireellä konkurssiin ja lopettaa liiketoiminta. Jos näin ei menetellä, poliisin pöydällä voi olla tutkittavana velallisen epärehellisyys tai muita velallisrikoksia. Taustalla kaunis ajatus Koskinen uskoo, että lakimuutoksen tarkoitus on ollut hyvä. – On ajateltu, että yrityksiä pidetään lainsäädännöllä pystyssä, jotta ei tule niin sanottuja turhia konkursseja. Niistä puhutaan vieläkin 1990-luvun laman seurauksena. Turhista konkursseista puhuminen ei hänen mielestään kuitenkaan ole koko totuus, sillä jos yritystoiminta ei perustu terveelle pohjalle, ongelmat kertautuvat. Kurikka arvioi, ettei väliaikainen lakimuutos olisi ollut välttämätön. Hän huomauttaa, että velallisella on tavallisestikin vastanäyttöön nojaten mahdollista osoittaa maksuvaikeuksien tilapäisyys. Kurikka ihmettelee erityisesti lähtökohtaa, jonka mukaan käräjäoikeudet eivät olisi pystyneet arvioimaan maksukyvyttömyyden tilapäisyyttä, vaikka velallinen olisi vakuuttavasti osoittanut vaikeuksiensa johtuvan pandemiasta.