Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Sote-johtaja Satu Helin sairastui koronaviruksen aiheuttamaan tautiin ja nyt hän kertoo, mitä oireita kannattaa tarkkailla, miltä tauti tuntui ja syyttelyn aiheuttamasta järkytyksestä

Rauman kaupungin sosiaali- ja terveystoimialan johtaja Satu Helin on jatkanut virkatöissään hankalasta koronaviruksen aiheuttamasta sairaudestaan huolimatta. Sairaus on jatkunut parisen viikkoa, ja eristys päättyi tiistaina. Työpaikalle Helin ei ole vielä palannut, sillä ohjeistuksen mukaan oireiden päättymisen jälkeen tulee pitää kahden päivän oireeton aika, minkä jälkeen sote-alan työntekijän tulee hakeutua koronatesteihin. Testituloksen pitää olla negatiivinen kahtena peräkkäisenä päivänä. Helinille raskainta taudissa on ollut syytetyksi tuleminen, minkä vuoksi hän haluaa tulla koronavirustartuntansa kanssa avoimesti julkisuuteen. – On ollut ikävää, että on kokenut tulleensa syytetyksi siinä mielessä, onko toiminut väärin ja onko aiheuttanut muille vaaraa. Se on ollut raskasta kantaa. Olen ollut järkyttynyt kokemuksesta, eikä se olisi ollut tarpeellista tässä tilanteessa, hän sanoo. – Haluan puhua asiasta avoimesti, jotteivät ihmiset pelkäisi tai kantaisi häpeää siksi, että olisivat tehneet jotakin väärin. On paljon tärkeämpää, että sanoo avoimesti, jos kokee oireita, jotta osataan ryhtyä tarvittaviin varotoimiin. Helin on myös ohjeistanut tuttaviaan tarpeen mukaan hakeutumaan testattavaksi, jos oireet muistuttavat koronavirusta. Vaikeutena epäselvät oireet Koronasta ja sen oireista on jaossa runsaasti tietoa ja niihin Satu Helin hoputtaa jokaista perehtymään ennalta. Hän havahtui omiin oireisiinsa luettuaan tauti-infoa ja kahden julkisuuden henkilön haastattelua. Vertailu oirekuviin alkoi mietityttää, ja Helin hakeutui testeihin. – Olen huomannut, että monella on helposti mukana kieltämistä siitä, ettei tämä minulle voi tulla. Jos pahimman ennusteen mukaan meitä on kolme miljoonaa, jotka käyvät tämän läpi, on hyvä muistaa oireettomat ja vähäoireiset, eikä mennä ihmisten joukkoon äärimmäisen tartuttavan taudin kanssa, hän sanoo. Viheliäinen koronatauti on Helinin mukaan inhottava ja oireiltaan hyvin vaihteleva. Todennäköisesti merkittävä kansanosa selvittää sen lievin oirein nuhakuumeisena. Joillekin se tulee kovempana. Helin kertoo oireidensa alkaneen huhtikuun ensimmäisellä viikolla vilunväristyksin, päänsäryllä ja lievällä huimauksella. Pahimmalta tuntui viisi päivää painostanut yhdistelmä valtaisaa poskiontelotulehdusta ja tiilikiven tunne pään seutuvilla. – Hengenahdistusta oli vain hiukan, eikä merkittävästi kuumetta. Minulla oireet ovat olleet kohtuullisen lieviä ja olen voinut tehdä kohtuullisesti töitä. Välillä on pitänyt levätä, hän lisää. – Joillakin voi olla lihassärkyä eri puolilla kehoa, kuumetta puolitoista tai kaksi viikkoakin. Haju- ja makuaistin katoaminen on ilmeisesti aika yleinen oire ja joillakin ripuli ja pahoinvointi. Köhä ja hengenahdistus ovat merkkejä, joita kannattaa seurata, Helin opastaa. – Vointi on nyt sellainen, että toivottavasti tulen tästä selviytymään. En ole vielä oireeton, vaikka eristys on jo päättynyt. Jos käy niin, että hengissä selviän eli tulee kaksi oireetonta päivää ja vielä sen lisäksi kahtena peräkkäisenä päivänä otetut negatiiviset testitulokset, olen todella onnellinen ja arvostan entistäkin enemmän terveyttä, hän tuumii. Sadat sähköpostit eivät odota Koronaoireiden ja toipumisen lomassa työpäivät ovat täyttyneet hoitojärjestelyjen rakentamisessa Raumalle epidemian kiihtymisen varalta. Raumalla on oma pandemiaklinikka hoidontarpeen arviointia ja testauksia varten. Sairaalassa on varauduttu koronaosaston perustamiseen siltä varalta, että Satasairaalan tueksi tarvitaan lisää hoitopaikkoja. Oireet ovat vaihdelleet, mutta Helin on hoidellut etätyönä kotoaan päivittäin useita palavereja – keskiviikkonakin oli neljä neuvonpitoa, joissa päällimmäisinä ovat tietysti koronaepidemia ja siihen varautuminen. Pandemia-asioiden kanssa työskentelevä Helin tietää, kuinka paljon nyt on asioita pöydällä. – Katsoin, että minun on helpompi tehdä työtehtäviä kuin katsoa, että 130 sähköpostia odottaa jonossa. Katsoin, että pystyn ne hoitamaan, vaikka välillä olen huilannut. Toivottavasti työt eivät ole haitanneet paranemista, hän sanoo. ”En koe toimineeni väärin” Oman koronatartuntansa riskiketjussa on Helinin mukaan noin 30 ihmistä, muun muassa sosiaali- ja terveystoimialan henkilöstöä, heidän asiakkaitaan ja omaisia sekä joitakin muita henkilöitä. Henkilöt ovat karanteenissa, ja osa on jo päässyt takaisin töihin. Helin laskee saaneensa tartuntansa maaliskuun viimeisinä päivinä ja havaitsi oireet 1. huhtikuuta illalla. Päivällä hän vielä epäili oireita sisäilmasta johtuvaksi tukkoisuudeksi, sillä asiasta on puhuttu ja sitä on selvitetty työpaikalla. – En todellakaan koe toimineeni väärin, hän sanoo. THL:n päivittyvän kartan mukaan varmistettuja tautitapauksia oli Satakunnassa torstaina 42. Helin lisää, että Raumalla on lisäksi eräissä vanhuspalvelujen yksiköitä, joissa henkilöstöä ja asukkaita on altistunut mahdolliselle koronavirustartunnalle. Helin ei yksilöi tarkemmin yksiköiden tai henkilöiden määrää. Hän vetoaa sosiaali- ja terveysministeriön ohjeisiin sekä yleiseen terveydenhuollon yksilösuojaan. Muuten hän on avoimuuden linjalla. Mikäli epäilys tartunnasta ja oireista herää, Satu Helin rohkaisee hakeutumaan viivyttelemättä ammattiavun piiriin, jolloin saa tiedon mahdollisesta testaustarpeesta ja hoito-ohjeet. Hyvä apu on verkossa täytettävä omaolo.fi-kysely, joka kertoo myös puhelinnumeron, jonne voi soittaa virusepäilystä. – Häpeilyyn ei ole syytä, Helin kannustaa. Täsmennys 16.4.2020 kello 20.30: Täsmennetty, että Helin hakeutui testeihin vertailtuaan oireitaan mediassa olleisiin kuvauksiin sairaudesta.