Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Pirkanmaalla toivotaan alueellisiin maskisuosituksiin tolkkua: ”En näe sitä kovinkaan järkevänä vaihtoehtona, jos jokainen kunta lähtee sooloilemaan”

Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) kaavailema kasvomaskisuositus aiheuttaa päänvaivaa kunnissa eri puolilla Pirkanmaata. Torstaina STM:n ja Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) järjestämässä tiedotustilaisuudessa kerrottiin, että Suomeen tullaan antamaan kasvomaskisuositus, mutta sen yksityiskohdat ja aikataulu riippuvat epidemian etenemisestä. Tarkempia tietoja suosituksesta kerrotaan vasta ensi viikolla. Maskisuositusta on kaavailtu paikkoihin, joissa riittävistä turvaetäisyyksistä ei voida huolehtia. Tällaisia ovat esimerkiksi joukkoliikennevälineet. Varsinaista maskipakkoa ei voida Suomessa asettaa, sillä laki ei siihen nykyisellään taivu. Pirkanmaalaiskunnissa kysymyksiä herättää erityisesti se, mitä tiedotustilaisuudessa tarkoitettiin, kun kerrottiin, että eri alueille voidaan antaa erilaisia suosituksia. Soittokierros Virroille, Valkeakoskelle, Nokialle, Pirkkalaan ja Tampereelle paljastaa, että kuntien johdossa toivotaan alueellisuuden viittaavan Pirkanmaan kohdalla Tampereen kaupunkiseutuun tai koko maakuntaan. Kuntakohtaisia suosituksia haluttaisiin välttää. – En näe sitä kovinkaan järkevänä vaihtoehtona, jos jokainen kunta lähtee sooloilemaan, Pirkkalan pormestari Marko Jarva sanoo. Pirkanmaalaiset kuntajohtajat nostavat esiin myös kuntarajat ylittävän joukkoliikenteen ja muun liikennöinnin. Mikään kunta ei ole yksinäinen saari, Virtain kaupunginjohtaja Juha Viitasaari kiteyttää. – Toki nokialaisen kohdalla tilanne on erilainen, jos hän liikkuu omalla kylällään tai Tampereen joukkoliikenteen ruuhkaisemmassa bussissa. Toisaalta, kun maailma on avoin, niin yhtä lailla Nokialla voi liikkua ihminen, jostain muualta, ja jolla on tietämättään tartunta. Tässä kohtaa suosituksen alueellisuus ei olisi järkevää, Nokian kunnanjohtaja Eero Väätäinen selittää. – Ihmiset asioivat eri puolilla Pirkanmaata. Ei voi olla niin, että joka paikassa olisi erilaisia suosituksia, Valkeakosken kaupunginjohtaja Jukka Varonenkin tuumaa. Myös Tampereen pormestari Lauri Lyly arvioi, että Pirkanmaan kuntajohtajat koordinoisivat keskenään yhtenäisen näkemyksen, mikäli maskisuosituksesta päätettäisiin alueilla itse. Aamulehti ei tavoittanut THL:ää kertomaan, minkä kokoisia alueita suositus voisi paikallisesti koskea. THL:n viestinnän mukaan THL valmistelee maskisuositusta parhaillaan ja kertoo sen sisällöstä, kuten mahdollisista alueellisista joustoista tarkemmin, kun työ valmistuu. Kunnissa odotetaan yleistä linjausta Perjantaina Turku otti etumatkaa muuhun Suomeen tiedottaessaan, että se suosittelee kasvomaskien käyttöä kaikille kaupungin joukkoliikenteen matkustajille. Pirkanmaalla vastaavaa etumatkaa ei aiota ottaa ainakaan soittokierrokseen kuuluvissa kunnissa. Yleinen mielipide on, että paikkakunnilla odotetaan rauhassa valtakunnallista linjausta. Tampereen kaupungin häiriötilanteiden johtoryhmän oli määrä kokoustaa perjantaina, mutta Lyly kertoo, että johtoryhmän kokous siirrettiin ensi viikkoon, mahdollisen ministeriön ja THL:n ohjeistuksen jälkeen pidettäväksi. –Mielestäni on viisasta odottaa, mitä suosituksessa sanotaan, Lyly kertoo. Yleisesti soittokierroksen kuntajohtajat luottavat terveydenhuollon viranomaisten arvioon vallitsevasta virustilanteesta ja suosituksen tullessa voimaan, myös maskin käytön tarpeesta. Virtain Viitasaari kuitenkin perään kuuluttaa, että kunnissa suositukset aiheuttavat toimia ja niitä noudatetaan pitkälti rajoitusten tavoin. Tämän vuoksi suosituksia ei saisi antaa heppoisin perustein, hän sanoo. – Keväällä oli niin, että uusia suosituksia saattoi tulla kolmesti viikossa. Välillä se oli aikamoista perässä juoksemista, ja koko ajan vaadittiin nopeaa reagointia. Suosituksia luetaan kunnissa tarkkaan, ja ne laittavat niin sanotusti pyörät pyörimään, vaikka ne eivät olisikaan velvoittavia. Jotta turhalta tempoilulta vältyttäisiin, pitäisi harkita tarkkaan, mitä suosituksia annetaan. Kustannukset herättävät kysymyksiä Kunnissa pohditaan nyt myös sitä, kuka maskit kustantaa ja mitä kustannuksista sanotaan annettavassa maskisuosituksessa. Pelkästään jo sekin, jos joukkoliikenteen käyttäjämäärä vähenee maskisuosituksen seurauksena, aiheuttaa kunnille kustannuksia. Turun kaupungin linjauksessa kaupunkilaisten on hankittava maskit itse. Turku kertoo hankkivansa maskit ainoastaan niille työntekijöille, joiden työnkuvaan liittyy kansallinen maskisuositus. Noin 6 500 asukkaan Virroilla joukkoliikennettä ei ole, muutamia yksittäisiä vuoroja lukuun ottamatta. Viitasaaren mukaan Virroilla mahdollinen joukkoliikenteen maskisuositus kohdistuu lähinnä koulukyyteihin. Kunta harkitsee ”vakavissaan” maskien kustantamista kuljetuksen oppilaille, Viitasaari sanoo. – Kyllä on mahdollista, että kunta voisi tulla vastaan koulukyytien kohdalla maskien kanssa. Varauduimme jo keväällä hankkimalla kahden viikon osalta maskit koulukyyteihin, mutta niitä ei ole vielä käytetty. Tampereella Lyly ei ota kantaa mahdollisiin maskikustannuksiin, mutta toteaa, että kysymys kustannuksista ei ole helppo. – Meillä tehdään vuosittain joukkoliikenteessä noin 40 miljoonaa matkaa. Jos maskit maksavat keskimäärin euron kappale, puhutaan valtavista rahasummista. Joudumme miettimään joukkoliikenteen kuin koulukyytien osalta, kelle olemme velvollisia hankkimaan maskit ja kelle emme. Rajanvetoja joudutaan vetämään, Lyly sanoo. Kevään kansalliset rajoitukset ymmärrettiin Jo pelkästään Pirkanmaan maakuntarajojen sisäpuolella koronavirustartuntojen määrässä on suuria alueellisia eroja. Valtavia eroja on myös kansallisesti. Tampereen ympäryskunnissa ei nähdä, että keväällä koko maata koskeneet rajoitustoimenpiteet olisivat olleet epäreiluja yksittäisiä, vähätartuntaisia kuntia kohtaan verrattuna esimerkiksi pääkaupunkiseutuun, jossa tartuntamäärät ovat olleet selkeästi muita alueita korkeammat. Mahdollisen toisen aallon kohdalla kuntajohtajat kuitenkin toivovat, että valtakunnallisia rajoituksia määrättäisiin harkiten. – Vaikka rajoitustoimenpiteillä oli keväällä kova hinta yrityksille, julkiselle taloudelle ja oikeastaan kaikille, niin onnistuimme kuitenkin siinä, että tartuntamäärät saatiin hyvin nopeasti rauhoittumaan. Siten olen sitä mieltä, että toimenpiteet ja ratkaisut olivat kovuudestaan huolimatta yleisesti ottaen oikeita, Nokian Väätäinen sanoo. – Jälkikäteen voisi viisastella kaiken näköistä, mutta kun keväällä oltiin tilanteen keskellä, niin olimme sinut määräysten kanssa. Kuitenkin nyt, jos rajoituksia alettaisiin tekemään, pitäisi harkita, kannattako rajoituksen olla automaattisesti sama kaikille alueille, Pirkkalan Jarva puolestaan pohtii. Virroilla varmistettuja koronatartuntoja on 0– 4:n väliltä. Sen verran vähän kuitenkin, ettei THL tiedota niistä eteenpäin yleisessä seurannassaan. Virtain Viitasaaren mukaan kevään rajoitustoimenpiteet olivat pienelle kunnalle kovia, mutta eivät liian kovia tilanteeseen nähden. Viitasaari kuitenkin sanoo seuranneensa poikkeusolojen aikana käytyä keskustelua vapaa-ajan asunnolle siirtymisestä harmistuneena. – Virrat on kesämökkipaikkakunta. Koin välillä turhan leimaavana sitä, että vapaa-ajan asunnolle siirtymistä keväällä melkeinpä demonisoitiin. Vapaa-ajan asunnolla oltiin parhaimmillaan paremmin eristyksissä kuin kaupunkien kerrostaloasunnoissa. – Jos syksyllä tehdään uusia rajoitustoimenpiteitä, alueelliset erot pitäisi huomioida aiempaa tarkemmin. Jotkut rajoitukset voivat kuormittaa turhaan julkisen ja yksityisen sektorin toimia, jos tilanne on erilainen eri puolilla Suomea. Tästä esimerkki on koulujen etäopetus. Se on yksi sellainen asia, mikä pitäisi harkita alueellisesti, eli jos alueella ei ole sille selkeää tarvetta, sitä olisi vältettävä. Valkeakosken Varonen sanoo, että monet kevään toimista olivat paikallaan siinä tilanteessa. Mahdollisen toisen aallon kohdalla Varonen toivoo, että valtakunnallisesti hyödynnettäisiin ensin kaikki mahdolliset suositukset ja muut toimet, ennen kuin selkeitä rajoituksia lähdettäisiin yhteiskuntaan asettamaan. – Toivoisin, että käytämme valtakunnallisesti kaikki muut keinot ensin, ennen kuin toimintoja aletaan taas sulkea. Juttua muokattu 9.8.2020 kello 8.50: Oikaistu väärä tieto: Tampereen joukkoliikenteessä tehdään vuosittain 40 miljoonaa matkaa, ei 40 000, kuten jutussa aiemmin luki.