Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Näköislehti Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut

Eläkeläisten ostovoimaa voisi helposti korjata

Uudella hallituksella olisi nyt mahdollisuus lisätä verotuloja korottamatta veroja. Tämä toteutettaisiin poistamalla taitettu palkkaindeksi ja tekemällä samanaikaisesti työeläkkeisiin keskimäärin 8 prosentin tasokorotus. Tämä toisi eläkkeensaajille lisää eläkettä 2,5 miljardia euroa sekä valtion kirstuun lisää verotuloja miljardi euroa. Näin saamillaan veroilla valtio voisi korottaa myös kansan- ja takuueläkkeitä sekä oikaista indeksin rakennetta niin että palkkaindeksisidonnaista osuutta korotettaisiin 15 prosenttia. Eläkeläisten ostovoiman kohoaminen vitkastuttaisi kotimarkkinoiden palvelu- ja tuotekysyntää, joka edelleen generoisi uusia työpaikkoja ja verotuloa valtiolle. Asiaa ei hallitus näy vielä ymmärtävän. Kun perussuomalaisten ryhmäpuheenjohtaja Ville Tavio kysyi 25. kesäkuuta eduskunnan täysistunnossa "milloin Rinteen hallitus aikoo auttaa työeläkeläisiä ja korjata pääministeri Paavo Lipposen aikoinaan tekemän taitetun indeksin", hallituspuolueiden edustajat purskahtivat nauruun. Pääministeri Rinne selvensi Taviolle, että "mitään tällaista ei ole tulossa ja hallitus ei korjaa taitettua indeksiä". Taitettu palkkaindeksi otettiin Lipposen hallituksen keinovalikoimaan korkeintaan 3–4 vuotta kestävänä väliaikaisratkaisuna 1990-luvun alussa. Valtio oli kaatanut noin 65 000 yritystä ja oli itse ajautumassa suoritustilaan. Väliaikaisratkaisua on nyt kestänyt 24 vuotta ja purkulupauksesta on jäljellä vain se, että eläkerahastot ovat kasvattaneet varojaan vuoden 1995 36 miljardista nykyiseen 202 miljardiin euroon. Ansiotasoindeksi on puolestaan kasvanut vuoden 2018 loppuun mennessä 96,7 prosenttia, mutta eläkeindeksi vain 48,8 prosenttia. On vaikea ymmärtää, miksei hallitusohjelmassa ole kirjausta taitetun indeksin poistamisesta. Eihän eläkejärjestelmällämme ole tarkoitus kasvattaa kansallisvarallisuuttamme – sijoitettuna 75 prosenttisesti kansainvälisille pääomamarkkinoille – vaan huolehtia pääoman tuotolla myös Suomen maailman vauraimpiin maihin nostaneen sukupolven vanhuuden päivistä. Eläkeläisten painolastina ei ole vain heitä köyhdyttävä taitettu indeksi, vaan myös eduskunnan päätös tasapäistää palkansaajat ja eläkeläiset. Eläkeläisten on maksettava lisäverona – kompensaationa palkansaajien maksamille työttömyys- ja työeläkemaksuille – yli 10 prosenttia korkeampaa veroa kuin mitä vastaavasta palkkatulosta maksetaan. Niinpä keskiverto 1 500 euroa kuussa eläkettä saava maksaa eläkkeestään 14,5 prosenttia veroa kun vastaavasti 1 500 euron kuukausipalkkalaisen veroprosentti on 4,5 prosenttia. Jos osa-aikatyössäsi kuukausitilisi jää alle 1 400 euron, veroprosenttisi on nolla. Eläkeläinen sitä vastoin maksaa vielä 1 000 euron eläkkeestäkin veroa useita prosentteja. Valtio rikkoon tässäkin kohden perustuslain 2. luvun 6. pykälää, sillä kansalaisia ei saa asettaa erilaiseen asemaan esimerkiksi iän perusteella. Tämäkin perustuslain vastainen toimi vähentää 1,4 miljoonan eläkeläisen vuotuista ostovoimaa noin 2,5 miljardia euroa. Kirjoittaja on jyväskyläläinen eläkeläinen ja yrittäjä.