Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Mies tuomittiin raiskauksesta ja karkotettiin Tanskasta, haki Suomesta turvapaikkaa ja on nyt epäiltynä raiskauksista Tampereella – Migri kertoo, miten tämä on mahdollista

Aamulehti uutisoi maanantaina tapauksesta, jossa Pirkanmaan käräjäoikeus vangitsi 27-vuotiaan irakilaismiehen todennäköisin syin epäiltynä kahdesta raiskauksesta Tampereella. Lue lisää : Tanskasta karkotettu raiskaaja vangittiin epäiltynä kahdesta uudesta raiskauksesta Tampereella – Epäily: Naiset nousivat keskustassa autoon saadakseen kyydin kotiin Sama mies on tuomittu vuoden ja kolmen kuukauden vankeusrangaistukseen 17-vuotiaan tytön raiskauksesta Tanskassa vuonna 2014. Mies määrättiin tuolloin karkotettavaksi ja 12 vuoden maahantulokieltoon. Suomen poliisin tietojen mukaan karkotus olisi pantu toimeen ja miehellä olisi ollut maahantulokielto Schengen-alueelle. Aamulehden tietojen mukaan mies on hakenut Suomesta turvapaikkaa, mutta tarkkaa tietoa siitä, milloin hän on saapunut Suomeen, ei ole. Näin Migri vastaa Kysyimme Maahanmuuttovirastosta, miten on mahdollista, että mies on päässyt turvapaikanhakijana Suomeen. Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo kommentoi asiaa yleisellä tasolla. Revon mukaan henkilön on helppo päästä Suomeen, jos häntä ei ole fyysisesti karkotettu Schengen-alueen ulkopuolelle eli jos karkotuspäätöstä ei ole pantu toimeen. – Jos henkilöä ei ole karkotettu Schengen-alueen ulkopuolelle, hän voi liikkua Euroopassa ja tehdä turvapaikkahakemuksen, kun sisärajatarkastuksia ei ole. Repo muistuttaa, että Suomen on käsiteltävä turvapaikkahakemus, ellei joku muu valtio ole velvollinen sitä käsittelemään. Periaatteessa turvapaikkahakemus käsitellään siinä EU:n jäsenvaltiossa, johon turvapaikan hakija on ensimmäisenä tullut. – Jos henkilö on jo karkotettu Schengen-alueen ulkopuolelle ja siitä huolimatta onnistunut jotenkin pääsemään suoraan Suomeen, silloin aiemmin poistopäätöksen tehnyt ja sen täytäntöön pannut valtio ei enää ole velvollinen tutkimaan turvapaikkahakemusta, Repo sanoo. Jos mikään muu valtio ei ole velvollinen tutkimaan turvapaikkahakemusta, Suomen on siis käsiteltävä hakemus, vaikka kävisikin ilmi, että henkilö on saanut karkotuspäätöksen toisesta EU-maasta tai jopa koko Schengen-alueelta. Aiemmalla karkotuksella voi silti olla vaikutusta turvapaikkapäätöksen lopputulokseen. Jos turvapaikanhakija syyllistyy Suomessa ollessaan rikokseen ja hänet tuomitaan siitä ehdottomaan vankeusrangaistukseen, hän yleensä suorittaa vankeusrangaistuksen Suomessa, vaikka saisikin kielteisen turvapaikkapäätöksen rikosprosessin aikana. – Tietenkin rikos Suomessa huomioidaan turvapaikan myöntämistä koskevassa päätöksenteossa. Jos henkilö on jo ennen Suomeen tuloa syyllistynyt rikoksiin, Maahanmuuttovirastolla voi olla perusteltu syy epäillä, että hän syyllistyy rikoksiin jatkossakin tai vaarantaa toisten turvallisuutta. Kaikki tiedot huomioidaan, Repo sanoo.