Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Muotia tutkivan professori Annamari Vänskän pääväri on edelleen sama musta kuin teini-ikäisenä goottina

Taustalla kuuluvasta linnunlaulusta voi olettaa, että Annamari Vänskä on vastannut puhelimeen puistossa. Ja niin on, päiväkävelyllä Keskuspuistossa kotinsa lähellä. Mutta nyt sijaintia kiinnostavampi on ulkoiluasu, vaatteet. – Minulla on musta takki, mustat farkut, musta t-paita ja vielä mustat lenkkarit, vastaa Vänskä. Hän tuntee, että musta on juuri se hänen oma värinsä, kuten on monen muunkin suomalaisen. – Musta voi olla vaatteissa esimerkiksi käytännöllinen, tyylikäs, turvallinen tai kapinallinen, eikä mene koskaan muodista. Ja mitä se on minulle? Minulle musta on kaikkea tätä, monimerkityksellisyydessään kiehtovin ja luontevin sekä kuin toinen iho. Ihmisen ja vaatteen suhde voi olla hyvinkin henkilökohtainen, mutta nyt utelu on asiallista, sillä pukeutuminen ja vaatteilla viestiminen ovat Vänskän erikoisalaa. Hän on Aalto-yliopiston muodintutkimuksen professori. – Muotiin liittyvä opetus on keskittynyt Suomessa lähes kokonaan suunnitteluun. Se on tietysti tärkeää, mutta muotiin liittyy niin paljon muutakin. Muoti on luovaa ongelmanratkaisua sekä sen ajattelua, millainen ihminen on ja millaiseksi hänen pitäisi tulla, sanoo Vänskä. Hän johtaa nyt hanketta, jossa tutkitaan digitalisaation ja teknologisoitumisen vaikutusta muotiin, sen suunnitteluun ja levityskanaviin. Muoti on keino tutkia yhteiskuntaa, sillä siihen liittyvät muutokset aineellistuvat usein pukeutumisessa. – Tutkimme muun muassa, kuinka erilaiset älylaitteet muuttavat ymmärrystä ihmisestä ja intiimiydestä. Muodikkaat älypuhelimet ovat käytännössä kasvaneet kiinni kehoomme – ja kehomme on laajentunut niiden kautta virtuaalitodellisuuteen, sanoo Vänskä. Muotikuvat tutkimuskohteena Helsingissä syntynyt ja Joensuussa varttunut Vänskä tutki väitöskirjassaan kulttuurin kuvallistumista ja muun muassa muotikuvaa ”sukupuolia tuottavana sosiaalisena teknologiana”. – Muotikuvat ovat muuttaneet suhdetta kehoon voimakkaasti: olemme itsekin kuin kuvia. Tämä näkyy erityisesti somessa, jonne postaamme itsestämme stailattuja selfieitä, Vänskä selittää. Hänen ensimmäinen muotimuistonsa liittyy myös muotilehtiin, kuten isän kaitafilmi todistaa. Siinä parivuotias Annamari lopettaa lehtien repimisen vasta kun käsiin osuu muotilehti, jota hän alkaa ”lukea” keskittyneesti. Kirjassaan Muodikas lapsuus Vänskä tutkikin lastenmuodin raamatuksi kutsuttua italialaista Vogue Bambinia sekä sen kuvia ihanteellisen lapsuuden rakentajina. – Niissä jo vauvat näyttäytyvät muotitietoisina toimijoina eli taidan olla itsekin aikakauteni tuote, hän nauraa. Vaatteet on aatteet Tiistaina 25. toukokuuta viisikymmentä vuotta täyttänyt Annamari Vänskä varttui täysi-ikäiseksi 1980-luvulla, jolloin nuorisomuodin tuotteistaminen oli vasta alussa. Kauppoja ja vaihtoehtoja oli vähän, ainakin Joensuussa. – Oli hienoa olla nuori aikana, jolloin muoti alkoi globalisoitua sekä sulautua tyylilehtien, musiikkivideoiden ja elokuvien kautta nuorisokulttuuriin, sanoo Vänskä, joka oli teininä synkähköä ja muodikasta rockia kuunnellut, mustiin pukeutunut gootti. Musiikin ja muodin toisiinsa kietonut goottius ei selitä hänen ammattivalintaansa, mutta samankaltaiset teemat kiehtovat tutkijana yhä: muoti on viesti, vaate muovaa identiteettiä, vaate erottaa ja yhdistää. Esimerkiksi, ja usein samaan aikaan. – Muoti on ristiriitojen taidetta ja kiehtoo siksi kuin Mona Lisan hymy. Muotiin ja muotivaatteeseen sisältyy jännittävä kaksoislupaus. Yhtäältä muoti lupaa yksilöllisyyttä, toisaalta se liittää meidät aina johonkin ryhmään, vaikka emme haluaisi, sanoo Vänskä. Lukion jälkeen hänen suunnitelmansa suuntautuvat toisaalle. Kuuden laudaturin ylioppilas pääsi opiskelemaan Helsinkiin tietojenkäsittelyä, joka vaihtui pian taidehistoriaan, taidefilosofiaan ja sukupuolentutkimukseen. Lopullisen sytykkeen muodintutkimukseen Vänskä sai vasta tohtorina – Muoti tuo yhteen sen koko visuaalis-virtuaalisen maailman, joka on kiinnostanut minua aina ja jossa nuoret elävät nyt. Olen iloinen, että saan olla raivaamassa tietä seuraavalle muodintutkijoiden sukupolvelle.