Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut Näköislehti

Paperijoutsen on viihdyttävä esikoiskirja loppuun asti käsitellystä aiheesta: sodasta

Paperijoutsen on 34-vuotiaan Anna-Kaisa Linna-ahon esikoiskirja. Kirjassaan hän syventyy jo moneen kertaan kynnettyyn jatkosodan maastoon. Tapahtumat sijoittuvat jatkosodan loppupuoliskolle pieneen suomalaiseen kylään. Päähenkilö on nuori Lydia-niminen nainen, joka muuttaa perheensä omistamaan taloon, josta on äitinsä kuoleman jälkeen muuttanut Helsinkiin isänsä kanssa. Talon naapurissa on Korpivuoren kartano, jonka emäntä on jäätävä Gunhild-rouva. Asuintoverikseen hän saa kartanon entisen piian Annan, joka on lähistöltä kotoisin. Eläväisen, filmitähden näköisen Annan ja kartanonrouvan välit ovat kireät, sillä Anna seurustelee kartanon vanhimman pojan ja perillisen kanssa. Alkuasetelma ei tuo oikein mitään uutta suomalaiseen 1940-luvun kuvaukseen. On ujo, kirjaviisas Lydia, tulenliekkimäinen mutta köyhä Anna ja kunnollinen kartanonpoika Ilmari. Ilmeisesti kaikkien kartanoiden emännät ovat olleet happamia, muiden asioihin sekaantuvia naisia. Ainoa poikkeavuudessaan kiinnostava henkilökuvaus on rintamalta paennut sotilas Kyösti. Uskottava kotirintama Sotasankaruutta korostavasta kirjallisuudesta ollaan onneksi ainakin ei-sotaromaanien kohdalla päästy eroon. Kirja kuvaa eläväisesti jatkosodan ajan pulaa ja epätietoisuutta kotirintamalla. Helsingissä syötiin lanttua, koska muuta ei ollut. Maalla saattoi saada joskus lihaakin. Sauna lämmitettiin kävyillä, koska halot piti säästää talvea varten. Sotaa käyvistä miehistä paljastuu epämiellyttäviä asioita ja monen pää hajoaa rintamalla. Alkoholi maistuu kotiutumisen jälkeen, koska koetuista asioista on parasta vaieta. Miellyttävä huijaus Vaikka henkilöt ovat pääosin melko kliseisiä, tapahtumien osalta Linna-aho onnistuu yllättämään, vieläpä useamman kerran. Viimeinen, ratkaiseva juonenkäänne on jätetty aivan viimeiselle sivulle, mikä jättää lukijalle hyvällä tavalla huijatun jälkimaun. Lukijana haluankin tulla älytetyksi. Kokonaisuutena Paperijoutsen on viihdyttävä kirja loppuunkalutusta aiheesta. Sekä Suomen toinen maailmansota että nuorten aikuisten ihmissuhdekuviot ovat sellaisia aiheita, joihin täytyy lähteä poikkeavalla otteella, jotta niistä saisi jotain uutta irti. Siinä Linna-aho ei aivan onnistu. ☆☆☆ Otava 2019. 316 sivua.