Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Puheenjohtaja Jyrki Seppä avaa Ilveksen nousun taustoja ja tavoitteita – Seura haluaa näkyä isosti Euroopassa: ”Uusi viiri pitää saada hallin kattoon”

Ilves on noussut kolmessa vuodessa kuilun partaalta jääkiekkoliigan kärkipään organisaatioksi. Ilves-Hockey Oy:n hallituksen puheenjohtaja Jyrki Seppä avaa Aamulehden haastattelussa nousun taustoja ja kertoo seuran tulevaisuuden tavoitteista. Kurssi kääntyi viime hetkellä Ilves oli viime vuosikymmenellä pitkään Liigan murheenkryyni. Pitkäaikainen pääomistaja Vincent Manngard ei halunnut enää panostaa seuraan, mutta ei myöskään luovuttaa seuraa muiden käsiin. Ilves-Hockey Oy teki monta vuotta rumia tappioita talouspuolella. Kaukalossa homma ei toiminut juuri sen paremmin. Ilves ajelehti kuin laiva vailla peräsintä myrskyisellä merellä ja uppoaminen näytti lähestyvän päivä päivältä. Viimein vuodenvaihteen 2017 tienoilla Manngard oli valmis viheltämään pelin poikki. Manngard myi alkuvuodesta 2017 osakkeensa ja seura sai uudet omistajat. Lähes tulkoon viimeisellä mahdollisella hetkellä. Taloustilanne oli tukala, mutta osakeannin ja keväällä Tapparaa vastaan pelatun puolivälieräsarjan tuotoilla uudistunut organisaatio sai perustukset kuntoon. – Täytyy kiittää kaikkia heitä, jotka lähtivät silloin mukaan osakeantiin. Ilman heitä emme olisi millään selvinneet, Seppä sanoo. Nyky-Ilveksen suurimmat yksityiset omistajat ovat NHL-jääkiekkoilija Tuukka Rask ja Pekka Kantonen , joiden osuus on noin 11 prosenttia. Ilves ry:n nimissä on 13,5 prosentin osakkeista. Plusmerkkinen tulos tänäkin vuonna Sepän johtama hallitus ja toimitusjohtaja Risto Jalo saivat perinteikkään jääkiekko-organisaation jaloilleen ripeästi. Ilves teki 159 000 euron voitollisen tuloksella kaudella 2017–2018. Viime tilikausi (1.5.2018 – 30.4.2019) jo 561 000 euron plusmerkkisen tuloksen – seurahistorian suurimman. Urheilullisella puolellakin alkoi tapahtua, kun Ilves oli keväällä 2019 kahdeksas ja päättyneellä, koronaviruksen keskeyttämällä kaudella neljäs. Mihin asti Ilveksen eväät olisivat riittäneet tämän kevään playoffeissa? Se jää ikuiseksi arvoitukseksi. Ilves oli rakentanut päättyneen kauden budjetin runkosarjatulojen varaan, pudotuspelituottoja ei ollut siinä mukana. Mahdollinen jättipotti jäi saamatta, kun playoffeja ei pelattu. – Mutta nytkin tulos on jonkun verran plusmerkkinen, Seppä valottaa talousnäkymiä. Oikeat henkilöt oikeille paikoille Nousun ovat mahdollistaneet oikeaan osuneet rekrytoinnit myynti- ja urheilupuolelle. – Onnistuimme rekrytoinneissa hyvin. Nyt voi sanoa, että meillä on organisaatiossa oikeat henkilöt oikeilla paikoilla. Urheilupuolella Ilves sai mojovasti lisäpotkua, kun aiemmin NHL-joukkue St. Louis Bluesin kykyjenetsijänä toiminut Timo Koskela palkattiin ensin seuran pelaajakoordinaattoriksi ja viime kesänä urheilutoimenjohtajaksi. Ilves on satsannut Koskelan johdolla nuoriin lahjakkuuksiin. Myös seuran omia nuoria halutaan kehittää ja viedä eteenpäin entistä tehokkaammin. Tätä tarkoitusta varten Ilves vahvisti junioripuolen valmennustaan. A-nuorten luotsiksi palkattiin Kooveen Mestis-joukkueen kanssa hyvää työtä tehnyt Miikka Kuusela . – Hyvät valmentajat takaavat sen, että tekemisessä on laatua. Laadukkaan tekemisen seurauksena tulee taas väistämättä myös kilpailullista menestystä, Seppä tietää. Uusi strategia työn alla Ilves laatii parhaillaan uutta strategiaa seuraavaksi viideksi vuodeksi. Reilun vuoden kuluttua valmistuva uusi areena ja kansainvälisyys ovat siinä isossa roolissa. Tulevalla kaudella Ilves on ensi kertaa mukana jääkiekon Mestarien liigassa, CHL:ssä. – Olen innostunut CHL:stä ja näen, että se kehittyy koko ajan. Palkintosummat kasvavat vuosi vuodelta. Olen aika vakuuttunut CHL:n hyvästä tulevaisuudesta. Koronavirus heiluu peikkona myös CHL:n yllä, mutta Sepän mukaan pelien siirtämiseen on varauduttu. – CHL:n toimistolla on laadittu vaihtoehdot eri tilanteisiin. Myös siihen, etteivät pelit ala heti alkusyksystä. Ilves haluaa olla näkyvä tekijä eurooppalaisilla kentillä, mutta totta kai myös SM-liigassa. – Ilves on ollut tietynlainen suunnannäyttäjä suomalaisessa jääkiekossa. Tavoitteena on palauttaa seura sinne, missä se on joskus ollut. Uusi mestaruusviiri pitää saada jonain päivänä hallin kattoon. Seppä korostaa Ilves-perheen yhteisöllisyyden ja arvopohjaisen yhteistyökumppanuuden merkitystä tulevaisuuden rakentamisessa. Kestävän menestyksen pohja on vahva organisaatio. – Ihanteena on rakentaa sellainen organisaatio, että se jyskyttää eteenpäin kuin juna vaikka ihmiset vaihtuvat. Talouden pitää olla niin vahva, että se kestää myös mahdolliset urheilulliset notkahdukset. Iso osa uuden Ilveksen tarinaa ovat uskolliset fanit, joiden ansiosta seuran kotiotteluiden yleisökeskiarvo on noussut parissa vuodessa liki tuhannella katsojalla. – Siinä on tehty iso hyppäys. Olimme päättyneellä kaudella valtakunnan kakkosseura HIFK:n jälkeen yleisökeskiarvoilla mitattuna. Iso kumarrus siitä hienoille kannattajillemme. Isoja kysymysmerkkejä Tulevan kauden yllä on paljon kysymysmerkkejä koronapandemian takia. – Siksi ensi kauden budjeteista on turha tehdä julistuksia tässä vaiheessa. Pitää ensin tietää, koska kausi alkaa ja katsoa sitten miten yleisö lähtee liikkeelle ja mikä on yhteistyökumppanien tilanne. – Vaikka kuinka haluaisi olla optimisti, niin kyllä ensi kausi on tosi haasteellinen. Ilveksen joukkue on jo varsin hyvällä mallilla, mutta sisältää muutamia ”liikkuvia osia”. – Joku pelaaja voi tehdä NHL-sopimuksen. Meidän pitää sitten reagoida mahdollisuuksien mukaan, jos niin tapahtuu. Tampereen uuden areenan piti alunperin olla valmis, kun kausi alkaa syksyllä 2021, mutta pientä viivettä voi tulla. – Olemme varautuneet pelaamaan Hakametsässä jonkun aikaa syksyllä 2021, mutta tietenkin olisi hienoa, jos pääsisimme uuteen areenaan heti kauden alusta lähtien. Ilveksen toimisto on tällä hetkellä Kissanmaalla, mutta muuttaa areenan tiloihin, kun se on mahdollista. – Olemme allekirjoittaneet jo sopimuksen siitä, että toimisto siirtyy areenaan. Ei se ole salaisuus. Hulppea areena on iso mahdollisuus tamperelaisseuroille, mutta sisältää myös isoja haasteita. – Kulut kasvavat, mutta niin myös ansaintamahdollisuudet. Uuteen areenaan siirtymiseen pitää valmistautua huolella. Melko pian pitää olla jo myyntituotteita valmiina areena-aikaa varten.